OPPARI THESEUKSESSA

Vihdoin oppari on julkaistu Theseuksessa. Mahdollisuus tutustua itse raporttiin ja lisäksi esitysmateriaaleihin siellä.

To 4.6.2026 esittelen suunnitelmaa klo 17:00 Sylvään koulun auditoriossa. Tervetuloa!

AVANTO-OSASTO

Avanto-osasto tarjoaa kävijälle elämyksen. Avantohuone on muun pääallashuoneen jatkeena kulunvalvottujen liukuovien takana. Huoneeseen kuljetaan kahden tuulikaapin kautta, mikä tasaa lämpötilaeroja. Toisessa tuulikaapissa on suihku ennen altaaseen menoa peseytymistä varten.

 

Avantohuoneen ilman lämpötila on -15…-10 °C ja veden lähellä nollaa. Koko altaan levyisten (2,5 m) rappusten päässä on 4,5 m pitkä 1200 mm syvä tasainen alue, jossa on mahdollisuus uida vastakkaisen reunan tikkaille. Allas on varustettu pumpulla, jotta vesi ei jäädy. Huoneessa on penkkejä istuskelulle.

Tilan jatkeena on avantohuoneen oma IV-konehuone pakkasolosuhteiden vaatimia kompressoreita varten.

TILAUSSAUNA

Aulasta on kulku kulunvalvonnan kautta myös erillisiin pienempiin miesten/naisten puku- ja pesutiloihin. Avantohuoneen läheisyydessä on oma unisex-sauna, jossa asioidaan uimapuku päällä. Käytävään on jätetty säilytystilaa juomapulloille.

 

Tilaussaunan yhteydessä on 23,0 m² kokoustila, joka on varustettu seinään kiinnitetyllä näytöllä ja vesipisteellä.  Tilan käyttöön on varattu myös oma esteetön WC. Tarjoiluita varten kokoustilasta on lyhyt käytäväyhteys keittiöön.

Tilaratkaisu mahdollistaa avantohuoneen joustavan käytön. Jos henkilö haluaa esimerkiksi kuntosalin jälkeen optimoida lihasten palautumisen ja käydä avannossa ja saunomassa, onnistuu kulku avannolle ilman uimahallin kulkuoikeutta. Kokonaisuus (kokoushuone + WC, pukuhuoneet, pesuhuoneet, sauna (+ avanto)) on mahdollista varata esimerkiksi työporukan käyttöön. Pidetään kokous, mennään pelaamaan sählypeli ja lopuksi avantosaunaan.

ALLASALUE

Allasalue on suunniteltu helposti hahmotettavaksi ja selkeäksi suorakaiteen muotoiseksi kokonaisuudeksi. Pesuhuoneista tilaan saavutaan valvomon edustalle. Pitkä ja tarpeeksi leveä (2000 mm – 2500 mm) käytävä välittää liikenteen allashuoneessa eri altaille. Allashuonetta on aukotettu ainoastaan luoteeseen, mikä ei muodosta valvontaa häiritsevää häikäisyä eikä edistä levänkasvua altaissa.

 

Lastenallas ja terapia-allas muodostavat lämpimien altaiden alueen, joka on eristetty lasiseinällä muusta allastilasta. Lasiseinä jakaa kahta osastoa luoden kuitenkin tilallisen yhteyden ja avoimen näkymän. Pääallas ja hyppyallas ovat korkeaa tilaa.

Lämpimät altaat on sijoitettu ilmansuunnallisesti lounaisjulkisivua vasten, mikä mahdollistaa rakennuksen luonnollisen aurinkolämpökuorman hyödyntämisen. Huonekorkeus on mahdollisimman matala, jolloin lämmitettävien kuutioiden määrä pidetään maltillisena, mikä pienentää rakennuksen koko elinkaaren ajan juoksevia lämmityskustannuksia.

Allashuoneen käytävän puoleinen sivu on lasiseinän kautta yhteydessä kahvioon ja toisessa kerroksessa koko allashuoneen levyiseen lasiseinän takana olevaan katsomoon, mikä mahdollistaa esimerkiksi uintikilpailujen seuraamisen.

KUNTOUINTIALLAS 405 m²

Kuntouintiallas on 25 metrinen ja varustettu kuudella (2500 mm leveällä) uintiradalla. Veden lämpötila on +26…28 °C.  Matalamman pään syvyys on 1350 mm ja syvän pään 2000 mm. Altaan käytävän puoleiselle reunalle on sijoitettu molempiin päihin 900 mm leveät portaat varustettuna käsijohteella. Matalampaan päähän pääsee laskeutumaan myös 1:10 luiskaa pitkin. Tämä ratkaisu on suosittu Kangasalan uimahallissa vanhusten ja lasten keskuudessa. Syvemmän pään portaiden päässä on 1350 mm syvä tasanne. Ikkunan puoleisella pitkällä sivulla on kummassakin päässä tikkaat. Altaan pitkä sivu on varustettu kaiteella kulkuväylän puolelta, mikä estää tahattoman altaaseen putoamisen.

 Kuva: Pääallasalue. Korkeaa tilaa.

Esteettömästi altaaseen pääsee siirrettävän allasnostimen avustuksella, jota säilytetään allasvarasto 2, kuntouintialtaan välittömässä läheisyydessä. Nostimen sijoittaminen pois näkyviltä vähentää visuaalisten ärsykkeiden määrää ja Mäkisen mukaan etenkin lapsia kiinnostaa mennä koskettelemaan nostimen vipuja. Lievästi liikkumisesteiset henkilöt voivat hyödyntää altaaseen kulussa myös luiskaa. Allasvarasto 2 toimii uimaseurojen varastotilana ja on eriytetty uimahallin varastotilasta, mikä on Mäkisen mukaan toimiva ratkaisu. Varasto on varustettu vesipisteellä.

HYPPYALLAS 86,5 m²

Hyppyallas on varustettu 3 m hyppytornilla ja 1 m ponnahduslaudalla. Veden lämpötila on +26…28 °C ja syvyydeltä allas on 4000 mm. Allas on varustettu tikkailla kussakin kulmassa ja kaiteella käytävän puoleisella sivulla.

LASTENALLAS 140 m²

RT-103059 mukaan lasten uimaopetuskäyttöön tarkoitetun altaan tulisi olla alkaen 100 m², mutta lapsiperheiden ollessa merkittävä käyttäjäryhmä uimahallissa, opinnäytetyössä käytetty tilaohjelma on tämän altaan osalta ylitetty tarkoituksella parhaiden mahdollisten hetkien ja toiminnallisuuden saavuttamiseksi.

 

Lastenallas on jaettu matalalla väliseinäkkeellä kahteen osaan: Opetusaltaaseen 75,0 m² ja Lasten altaaseen 65,0 m². Muodoltaan altaat ovat suorakaiteen muotoisia, mikä on paras muoto uinninopetuksen kannalta.  Molemmat altaat ovat samaa vesitilaa, mutta toiminnallisesti helposti eristettävissä eri osastoiksi.

 

Veden lämpötila on +29…32 °C ja altaaseen pääsee vastakkaisilta puolilta 1300 mm leveitä portaita pitkin. Opetusaltaassa pesuhuoneiden puoleinen matalampi pää on syvyydeltään 600 mm ja ikkunaseinän pää 900 mm. Lasten altaan syvyys on 900 mm – 1100 mm syventyen keskeltä allasta kohti allashuoneen luoteisseinää.

 

Lasten altaan läheisyyteen on sijoitettu Allasvarasto 1, mikä vähentää vesilelujen kuljetuksen tarvetta pitkiä matkoja. Varaston edustalla sekä luoteisseinän ja altaan välille on jätetty tilaa tilapäiselle säilytykselle. Rauman uimahallin tavoin leluja on helppo tuoda pyörillä varustetuilla koreilla altaan viereen, mikä vähentää henkilökunnan liikennettä varastolle. Varasto on varustettu vesipisteellä.

KAHLUUALLAS 15 m²

Veden lämpötila on +30…32 °C. Altaan matalampi pää on 100 mm ja syvempi 300 mm. Kahluualtaan vesikierto on eriytetty muusta lasten altaasta esimerkiksi ulostevahinkojen ja korkeamman veden lämpötilan takia. Lastenaltaan ja kahluualtaan välissä on lasipinnalla varustettu kaide.

Kuva: Lämpimät altaat sijaitsevat matalalla allas-alueella.

TERAPIA-ALLAS 100 m²

Terapia-allas sijaitsee matalassa allashuoneen osassa valvomon ja lasiseinän välissä. Veden lämpötila on +30…32 °C ja allas syvenee 1200 mm:stä 1400 mm:iin käytävältä kohti ikkunaseinää. Altaaseen kuljetaan vastakkaisille puolille asetettuja 1300 mm leveitä portaita pitkin. Käytävänpuoleisella reunalla on kaide.

 

Terapia-allas on varustettu kiinteällä allasnostimella, joka sijaitsee istutusaltaan edessä, poissa kulkuväylältä. Nostimen vieressä on tilaa pyörätuolin säilytystä varten. Omatoiminen vesijumppa on mahdollistettu valvomon seinään kiinnitetyn ja etäohjattavan Hydrohex-näytön avulla.

POREALLAS 12,5 m²

Porealtaasta on suora näkymä isojen ikkunoiden kautta viheralueelle. Veden lämpötila on +32…35 °C ja syvyyttä keskiosassa on 1000 mm. Altaan reunaa kiertää istuinosa, josta osa on korkeammalla lapsiasiakkaiden ja lyhyempien henkilöiden rentoutumista varten.

KYLMÄALLAS 8,0 m²

Veden lämpötila on +4…8 °C ja altaan syvyys 1200 mm. Altaassa on 1,5 m x 2 m tasainen osuus. Kylmäaltaaseen kuljetaan koko altaan levyisiä, molemmin puolin kaitein varustettuja askelmia pitkin, mikä mahdollistaa myös heikkoranteisien altaan käytön perinteisten tikkaiden sijaan.

VALVONTA JA ENSIAPU

Valvomo on sijoitettu lastenaltaan ja terapia-altaan väliin. Valvomon kaareva seinä on lasia ja tila on varustettu omalla WC:llä. Valvonta tapahtuu pääsääntöisesti valvomoon asennettujen allaskameroiden välityksellä.

 

Valvomon molemmille puolille altaiden (lastenaltaan ja terapia-altaan) väliin on jätetty tilaa esimerkiksi uimaopetuksen tarpeisiin ja terapia-altaassa tapahtuvan ryhmäliikunnan ohjaamiseen, eriyttäen toiminnan pois pääkulkureitiltä.

 

Ensiaputila sijaitsee valvomon kanssa samassa massassa poistumistien puolella. Mäkisen mukaan eniten tapaturmia tapahtuu terapia-altaassa.  Terapia-altaasta on lyhyt yhteys tiloihin esimerkiksi sairauskohtauksen sattuessa.

 

Pelastustie kulkee rakennuksen ympäri ja ensiaputilasta on välitön yhteys poistumistien kautta pelastustielle, mikä sujuvoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa ambulanssi joutuisi hakemaan henkilön uimahallista. 

PESUTILAT

Perinteisten pukuhuoneiden puolelta kuljetaan ovesta oman sukupuolen pesutiloihin. Unisex-puolelta on myös oma kulku näkymiä estävän kierron kautta ovesta miesten/naisten pesutiloihin. Ovet ovat maitolasia ja varustettu ovensulkimilla, mikä vähentää vedontunnetta pesutiloissa.

 

Pesutilaan saavuttaessa näkymät on suunniteltu peseytyjien yksityisyyden optimoimiseksi. Näkymä perinteiseltä puolelta aukeaa tilan takaosaan, jossa maitolasinen sermi eriyttää esteettömiä pesupaikkoja muusta pesuhuoneesta. Unisex-puolelta tilaan saavuttaessa näkymä aukeaa altaalle johtavaan kulkuun. Kulkeminen tilassa on jäsennelty selkeäksi pitkien suorien linjojen avulla ja varustettu selkein opastein kunnollisella kontrastierolla.

 

Pyyhesäilytys löytyy heti pesuhuoneeseen saavuttaessa perinteisen pukuhuoneen ja unisex-pukuhuoneen ovien välistä, jolloin kuivan pyyhkeen voi jättää ensimmäisenä säilytykseen.

Keskelle tilaa jää osioihin jaetut suihkut. Yhdellä seinäkkeellä on kolme vierekkäistä suihkua, mikä tukee yksityisempää peseytymistä, eikä tunnelma ole laitosmainen. Pesuhuoneessa on 11 suihkua, joista kaksi on varattu liikkumisesteisille lähimpänä altaita. Suihkut on rajattu maitolasisin sermein ja varustettu seinäkiinnitteisillä penkeillä ja kaiteilla. Lisäksi pesuhuoneessa on (2400 mm x 1500 mm) pesutila, mikäli henkilö ei halua peseytyä alasti muiden kanssa samassa tilassa ja mitoitus takaa lisäksi tilan esteettömän käytön.

 

Suihkut on varustettu linjakaivoin sekä saippua-annostelijoin. Pesuhuoneisiin on varattu seinältä taittuvia, kiinnitysvaljailla varustettuja istuimia kävelytaidottomien lasten laskemiseen vanhemman peseytymisen ajaksi.

 

WC-tilat ovat vastakkaisella puolella allashuoneeseen vievään kulkuun nähden, jolloin henkilö joutuu vessassa asioinnin jälkeen kulkemaan suihkujen ohi ja suuremmalla todennäköisyydellä peseytyy ennen altaalle menoa. Uimapuvuille on sijoitettu säilytyslokerikko saunoihin nähden vastapäiselle seinälle, jotta kulku tapahtuisi uimapuvun riisuttua suihkun kautta saunaan ja saunasta uimapuvun haettua suihkun kautta altaalle.

SAUNAT

Kummankin pesuhuoneen yhteydessä on kaksi saunaa. Kuumempi sauna, joka on lämpötilaltaan 85 °C sekä miedompi 70°C sauna. Saunan ovet ovat maitolasia ja saunojen välistä löytyy vesipiste löylyveden hakemiseen. Lisäksi molemmat saunat on varusteltu automaattisella löylytoiminnolla kiukaan yläpuolelle asennetulla putkituksella, jonka etäpainikkeet löytyvät saunojen vastakkaisista nurkista.

 

Saunasta näkymät avautuvat suihkulooseja toisistaan erottaviin väliseiniin, jolloin ei ole suoraa näköyhteyttä peseytyvien ihmisten suuntaan, mikä lisää pesuhuoneessa toimimisen mukavuutta, turvallisuudentunnetta ja yksityisyyttä. Ovet ovat maitolasia, jolloin näkymiä syntyy ainoastaan ovea avattaessa.

 

Lauteet ovat massiivirakenteiset, helposti puhdistettavat ja säästävät lämmitettäviä kuutioita. Istuinosat on varustettu (siivouksen tieltä) taittuvilla puuosilla. Materiaaleissa on huomioitu lämmönjohtokyky, etteivät saunan pinnat tunnu liian kuumalta paljasta ihoa vasten. 

PUKUHUONEET

Aulan kulunvalvotusta portista kuljettua, kaareva seinä välittää liikenteen käytävälle, josta käydään eri pukutiloihin. Pukuhuoneiden sisäänkäyntejä on korostettu käytävän valkoisesta seinästä kaarevalla pystypuurimoitetulla seinällä ja eri pukuhuoneet on merkitty selkeillä opasteilla.

 

Miesten ja naisten pukuhuoneet ovat peilikuvia toisistaan ja sijaitsevat pukuhuonekokonaisuuden vastakkaisilla puolilla. Tilaan kuljetaan näkymiä estävän kierron kautta. Kenkien riisumiselle ja pukemiselle on varattu penkki. Tähän loppuu ”likainen vyöhyke”. Kengät kuljetetaan kädessä pukukaapille, jossa ne ovat turvassa varkauksilta.

Pukuhuoneen näkymä aukeaa suoraan suihkuun vievälle ovelle, mikä helpottaa tilassa navigointia ja lisää vaatteita vaihtavien ihmisten yksityisyyttä. Pukuhuoneen käytävän varrella on kolme erillistä osiota. Heti pukuhuoneeseen saavuttaessa on pyörätuoleille varattu latausmahdollisuus ja neljä esteetöntä pukukaappia (leveys 400 mm, korkeus 1500 mm, korkeus maasta optimaalinen pyörätuolia käytettäessä). Samassa osiossa esteettömien pukukaappien jatkeena on neljä puolikaappia (kaksi kaappia päällekkäin, leveys 400 mm). Pukukaappeja vastapäätä on 700 mm syvä penkki. Käytävän varrella on lisäksi kaksi osiota molemmin puolin asetettuja pukukaappeja (leveys 300 mm, korkeus 1500 mm) ja keskellä 700 mm syvä penkki pukeutumista ja varusteiden laskemista varten. Penkit soveltuvat syvyytensä ansioista myös vauvojen hoitamiseen ja liikkumisesteisen omatoimiseen pukeutumiseen.

 

Pukuhuoneen pitkällä sivulla on 700 mm syvä peilipöytä varustettuna kahdella vesipisteellä. Kenkäpenkin jatkeena, esteettömän osion edustalla, taso on matalammalla pyörätuolin käyttäjien ja lapsien tarpeisiin paremmin soveltuen. Tason yllä on peili, johon on integroitu saippua- ja käsipaperiannostelijat visuaalisen hälyn minimoimiseksi sekä tasossa on aukot käsipapereille ja roskille. Tason ylle on sijoitettu hiustenkuivaajat.

 

Taso on riittävän syvä, jotta sitä on mahdollista käyttää vauvojen hoitopöytänä. Vauvauintien aikaan seiniltä taittuvat tasot ruuhkautuvat ja kiinteä taso on alitajuisesti turvallisemman oloinen ratkaisu, kun sivuilla ei ole kierähtämisvaaraa suoraan lattialle.

 

Pukuhuoneet on varustettu penkillisellä (syvyys 700 mm) lukittavalla pukutilalla, joita voi hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on liikkumisesteinen tai arka riisuutumaan muiden nähden. Pukutilojen yhteydessä on esteetön WC.

 

Lastenhoitohuone sijaitsee naisten pukuhuoneen yhteydessä. Hoitohuone on 10 m² erillinen tila, jossa on mahdollisuus rauhalliseen imetyshetkeen. Huone on varusteltu 700 mm syvällä kiinteällä hoitotasolla, jossa on vesipiste ja tilassa on nojatuoleja imetystä varten. Ovellisessa tilassa on leluja vanhempien sisarusten samanaikaista leikkiä ja viihtymistä varten, mikä rauhoittaa tilanteen, kun äidin huomio ei kiinnity isossa pukuhuoneessa juokseviin sisaruksiin.

 

Unisex-tila on pukuhuonekokonaisuuden keskellä ja tiloissa kuljetaan uimapuvussa. Vaatteiden vaihtoa varten on varattu lukittavat pukukopit. Tilojen toiminnallisuus jakautuu kolmeen eri osioon. 

Tilaan saavutaan eteisosioon, jossa kenkäsäilytystä varten on lukittavat kaapit ja penkit kenkien riisumiseen. Ratkaisu rajaa likaisen liikenteen loppumisen tilan etuosaan ja helpottaa pukukopeissa toimimista, kun hankalasti kannettavia jalkineita ei tarvitse kuljettaa mukana.

 

Eteisosion yhteydessä ehostusta varten on sijoitettu kahdella vesipisteellä varustettu (700 mm syvä) taso kenkäsäilytystä vastapäätä. Taso soveltuu syvyytensä ansiosta myös vauvan hoitoon ja vasen puoli on alemmalla korkeudella pyörätuolin käyttäjiä ja lapsiasiakkaita ajatellen. Tason yllä on peili, johon on integroitu saippua- ja käsipaperiannostelijat visuaalisen hälyn minimoimiseksi sekä tasossa on aukot käsipapereille ja roskille. Tason ylle on sijoitettu hiustenkuivaajat. 

 

Osiossa asioidaan pääsääntöisesti kokonaan pukeutuneena.

Pukukopeille kuljetaan ehostustason kummaltakin puolelta. Oikealla puolella eteisosion jatkeena on esteetön WC. Pukukoppirivien kummassakin päässä on pyörätuolin lataamiseen varattu tilaa. Osiolla risteää vaatteet päällä ja uima-asussa tapahtuva kulku.

 

Osiossa on yhteensä kahdeksan pukukoppia (1200 mm x 1300 mm) ja neljä isompaa perhekoppia (2 kpl 1600 mm x 1300 mm ja 2 kpl 1600 mm x 1650 mm). Pukukopeissa on yhden seinustan levyinen (450 mm, perhekopeissa 550 mm syvä) penkki. Ovet ovat leveydeltään 700 mm ja 900 mm perhekopeissa.

 

Koppien eteen on varattu tarpeeksi tilaa ovien aukeamiselle ja oven lukitus on hätätilanteessa mahdollista avata ulkopuolelta. Koppien ovet aukeavat ulospäin mahdollistaen pukukoppiin tuupertuneen henkilön auttamisen ilman, että henkilö tukkii oven avautumista. Tämä lisää turvallisuutta ja koppien mitoitus voidaan pitää tiukempana ovilehden avautumisen vievän tilan säästyessä kopin sisäpuolella. Lisäksi palotilanteessa ulospäin aukeava ovi mukailee muun rakentamisen ohjeistusta avautumisesta poistumistien suuntaan.

 

Pukukopeista vaatteet kannetaan koria apuna käyttäen pukukaapille

 

Tilan keski- ja takaosa muodostaa pukukaappien osion. Tilassa on 55 pukukaappia (leveys 300 mm, korkeus 1500 mm) joiden edessä on 400 mm syvä istuin vaatteiden hetkellistä laskua varten siirtymätilanteen helpottamiseksi. Lähimmäksi sisäänkäyntiä on varattu 4 esteetöntä pukukaappia (leveys 400 mm, korkeus 1500 mm, korkeus maasta optimaalinen pyörätuolia käytettäessä). Esteettömien pukukaappien jatkeena on seitsemän puolikaappia (kaksi kaappia päällekkäin, leveys 400 mm).

 

Asiointi osiossa tapahtuu uimapuvussa tai pyyhkeeseen kääriytyneenä. Pukukaappien osiosta on käynti kummankin sukupuolen omiin pesutiloihin näkymiä estävän kierron kautta.

 

Ryhmäpukuhuoneet on sijoitettu unisex-tilan kummallekin puolelle. Käynti pukuhuoneeseen on heti unisex-tilaan saavuttaessa eteisosion kautta ja pukuhuoneesta kuljetaan pesutiloihin unisex-pukuhuoneen kautta.

Ryhmäpukuhuoneissa on 26 lukittavaa kaappia: 12 puolikaappia (leveys 400 mm, kaksi kaappia päällekkäin) ja kaksi korkeaa pukukaappia (leveys 300 mm, korkeus 1500 mm) esimerkiksi kouluryhmän kanssa saapuneen aikuisen käyttöön. Pukuhuone on lukittavissa ja tilaan saavuttaessa on naulakkotilaa. Tilaa vievät ulkotakit ovat turvallisesti jätettävissä naulakkoon, jolloin pienemmät puolikaapit palvelevat hyvin.

 

Ruuhkapiikkien aikaan ryhmäpukuhuoneita on helppo käyttää muun unisex-tilan jatkeena tai hyödyntää suurihenkisen perheen tai muun ryhmän yksityiseen pukeutumiseen.

 

Unisex-pukuhuone on suunniteltu muuntojoustavaksi siten, että tila on mahdollista muuntaa jälkikäteen perinteisiksi miesten/naisten pukuhuoneiksi katkoviivan osoittamasta kohdasta. Vaatteiden vaihtoon varatut pukukopit on mahdollista purkaa ja sijoittaa tilalle pukukaappeja ja penkkejä. WC-tilan viereiset pukukaapit on mahdollista muuntaa yhdeksi LE-WC:ksi, jolloin molemmille puolille jää oma WC-tila. 

AULA

Rakennuksen pääsisäänkäynti sijaitsee L-mallisen rakennusmassan nivelkohdassa. Tuulikaappi on varustettu automaattisin liukuovin ja oikealle puolelle on varattu pyörätuolien pesupaikka. Tuulikaapin vasemmalle sivulle on sijoitettu löytötavaroille säilytystilaa. Esimerkiksi unohtuneet hanskat voi tulla noutamaan nopeasti joutumatta kävelemään syvemmälle rakennukseen. Arvokkaammille tavaroille on varattu lukittu kaappi, jonka avauksesta huolehtii henkilökunta.

 

Aulaan astuttaessa näkymä aukeaa kahvion halki lasiseinän läpi pääaltaalle profiloiden rakennuksen luonteen uimahalliksi. Toiseen kerrokseen kohoava korkea aulatila välittää liikenteen eri toimintoihin, mikä lisää rakennuksen hahmotettavuutta ja luonnonvaloa tulvii tilaan molemmista suunnista. Aulan korkeaa tilaa kehystää lasikaiteella varustettu käytävä toisessa kerroksessa, mikä luo ilmavuutta tilaan.

 

Palvelupiste sijaitsee helposti havaittavissa asiakkaan orientaation luomiseksi. Sama kassa pystyy palvelemaan monen toiminnon rahastuksen. Tämä ratkaisu säästää henkilötyövuosia. Tuulikaapin ja palvelupisteen väliin on jätetty tilaa ryhmien odotteluun ja rauhallisen sisääntulon mahdollistamiseksi. Palvelupisteen tiski on varustettu kahden korkuisella tasolla pyörätuolinkäyttäjät ja lapsiasiakkaat huomioiden. Aula on varustettu myös lippuautomaatilla omatoimiseen asiointiin. Lippuautomaatti rajaa samalla aulaa jäsentäen taakseen avatun kahvion lasiseinän ovilehdet, milloin törmäämisriski pienenee.

 

Kahvio toimii aulan jatkeena matalampana tilana ja on rajattavissa aulasta lasiseinällä, mikä mahdollistaa eri aukioloajat kahviolle ja muun rakennuksen iltakäytölle. Kahviosta avautuu näkymä kuntouintialtaalle, mikä lisää tilallista yhteyttä toimintojen välillä. Ratkaisu mahdollistaa esimerkiksi lastaan uintiharjoituksiin tuovan aikuisen seurata harjoitusta kahviosta käsin lasiseinän takaa.

 

Tiski jatkuu kahvion puolelle kahvion tuotteiden esillepanokalustein. Kahvio on varustettu lounaslinjastolla, jonka vierestä on suora kulkuyhteys keittiöön. Mäkisen mukaan uimahallin yhteydessä tarjottu aamiainen ja lounas ovat olleet suosiossa. Mäkinen, suullinen tiedonanto 2026). Keittiöstä on suora käytäväyhteys lastauslaiturille.

 

Kulunvalvonta toimii ”kellorannekkeilla”, joihin on mahdollista ladata joustavasti tapauskohtainen kulkuoikeus. Rannekkeen avulla vältytään myös tilanteelta, jossa henkilö varaisi omaan käyttöönsä useamman korttilukituksella toimivan kaapin vaikkapa kirjastokortillaan. Tilojen iltakäyttö on mahdollista toteuttaa ilman lipunmyynnin aukioloa.

 

Kulunvalvonnan eri vyöhykkeitä:

-uimahalli

-liikuntahalli

-kuntosali

-tatami

-avantohuone

-avantohuoneen unisex-sauna, puku- ja pesutilat + sinne johtavat käytävät

 

Hissi kohoaa monumentaalisena keskellä aulaa ja seinäpinta toimii taustana projisoidulle vesiputoukselle. Projisointia on mahdollista hyödyntää myös infotauluna ja esimerkiksi teemapäivien tunnelman korostamisessa. Hissin edustalla ennen uimahallin kulkuporttia on vaunuparkki. Hissiin kuljetaan kahvion puoleiselta sivulta.

 

Portaat kohoavat aulaan saavuttaessa oikealla puolella ja portaiden takana on opaskoiralle oma tila omistajan rakennuksessa asioinnin ajaksi.

PAIKOITUS JA LIIKENNE

Paikoitus on sijoitettu sisääntuloväylän jatkeeksi keskelle tonttia rakennusmassan kainaloon. Paikoitusalueella on 97 autopaikkaa, neljä esteetöntä autopaikkaa ja viisi perhepaikkaa. Kuusi autopaikoista on varustettu sähköautojen latauspisteellä. Esteettömät ja perheruudut on sijoitettu rakennuksen julkisivua vasten, jolloin liikkumisesteisten ja lasten ei tarvitse ylittää ajokaistaa päästäkseen sisäänkäynnille.

Paikoitusalueen ajoväylät on suunniteltu turvallisen väljiksi ja liikenne yksisuuntaiseksi. Jättöliikenteelle on varattu tilaa sisäänajon yhteyteen liikuntahallin edustalle. Tampereentien yhteyteen on suunniteltu levike linja-autoja varten ja levikkeen kohdalta kulkee kevyenliikenteenväylä tontille. Polkupyörille on jätetty reilusti tilaa lounaisjulkisivun eteen, mikä rauhoittaa pääjulkisivun edessä tapahtuvan kävelyliikenteen.

 

Lastaus- ja huoltoliikenne on eriytetty muusta liikenteestä rakennuksen koillispuolella sijaitsevalle lastaus- ja huoltoalueelle. Henkilökunnan sisäänkäynti on suunniteltu huoltoliikenteen yhteyteen. Rakennuksen ympäri kiertää pelastustie.

TOIMINNOT

Rakennuksen toiminnot on jaoteltu uimahalliin, liikuntahalliin, liikuntatoimen toimitiloihin sekä muihin tiloihin, tanssisaleihin, fysioterapian käyttöön, henkilökunnan tiloihin sekä teknisiin tiloihin. Rakennuksen keskellä sijaitseva aula välittää liikenteen eri toimintoihin. Suunnitelma sisältää lisäksi vuokrattavaa tilaa sekä kuntalaisille varattavissa olevaa työskentelytilaa.

ASEMAPIIRUSTUS

Toiminnot on sijoitettu tontille asemakaavan ohjaamalla tavalla. Paikoitusalue, urheilukenttä ja tonttiliittymä luovat avointa maisematilaa Tampereentien suuntaan. Viheralue ja rakennuksen massa kohoavat avoimen tilan jatkeena tontin pohjoispuolella. Bäckmanin puisto rajaa uima- ja liikuntahallin korttelin julkista luonnetta viereisessä korttelissa sijaitsevaan omakotitaloalueeseen nähden.

ALUESUUNNITELMA

Uima- ja liikuntahalli sijaitsee Iisan pellolla tiivistäen kaupunki-rakennetta. Rakennus sijaitsee vilkkaan liikenneväylän varrella näkyvällä paikalla ja toimii ”kaupungin käyntikorttina”. Suuri massa istuu mittasuhteiltaan luontevasti suurelle tontille ja synnyttää heti mielikuvan julkisesta rakennuksesta.

PROSESSIN KULKU

Uimahalli suunnittelukohteena on vaatinut valtavasti perehtymistä aiheeseen. Vikaherkimmistä rakenteista on kartutettu tietämystä perehtymällä peruskorjauksessa olevien uimahallien korjaussuunnitelmiin. Tarkoitus on välttää riskialttiiden rakenteiden käyttö opinnäytteen suunnitelmassa. Toiminnallisuutta on testattu käytännössä eri kuntien uimahallivierailuiden avulla, hyödyntäen parhaat ja toimivimmat ratkaisut ja välttämällä toimimattomia. Aidosti toimivien ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevien ratkaisujen luominen on ollut sydämen asia.

 

Rakennus on aina yhtä toimiva kuin sen heikoin lenkki. Niin rakenteellisesti kuin toimivien hetkienkin kannalta. Suunnittelussa on tehty ”hetkitestausta” juuri heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden näkökulmasta ja pyritty optimoimaan heidän sujuva asiointinsa.

HAASTATTELUT

Prosessin eri vaiheissa on pidetty palavereja ja haastatteluja eri tahojen kanssa. Liikuntatoimen, teknisen johdon, kaavoituksen, rakennusvalvonnan, asiantuntijoiden, kokemusasiantuntijoiden ja yksittäisten kuntalaisten.

 

Tärkeäksi osaksi on noussut Kaisa Mäkisen kanssa käydyt haastattelut, jotka ovat tuoneet uimahallin työntekijöiden äänen kuuluviin. Mäkinen on työskennellyt Kangasalan uimahallissa uimaopettajana ja uinninvalvojana. Opinnäytteen kirjoittamisen hetkellä hän työskentelee Edenin kylpylässä fysioterapeuttina. 

 

Mäkistä on haastateltu puhelimitse ennen projektin aloittamista ja valmis pohja on esitelty hänelle 17.03.2026. Mäkisen huomiot ovat nousseet suunnittelun kannalta erityisen tärkeään asemaan, sillä kirjoittajalla ei ole omakohtaista kokemusta uinninvalvonnasta ja uimahallista työympäristönä.

KOHDEKÄYNNIT

Prosessin aikana uimahallin hetkien toimivuutta on arvioitu kohdekäyntien avulla asiakkaan näkökulmasta. Havaintoja on tehty myös rakenteista, mitoituksesta, arkkitehtuurista, toiminnallisuudesta ja tilojen tunnelmasta.

 

Projektin aikaiset kohdekäynnit on toteutettu:

-Kangasalan uimahalli

-Nokian uimahalli

-Porin uimahalli

-Rauman uimahalli

-Harjavallan uimahalli

-Huittisten uimahalli

-Loimaan uimahalli

IDEOINTI JA HETKITESTAUS

Ideoinnin pohjana on ollut tontin toimintojen sijoittaminen ilmansuuntien ja näkymien mukaan sekä tilojen asemointi optimaalisesti niiden kautta. Kohdekäyntien tuomat havainnot ovat karsineet suunnitelmasta tiettyjä ratkaisuita. Tekoälyä on hyödynnetty omien ideoiden jäsentämisessä. Kun omat ideat kirjoittaa konkreettiseen muotoon ja ulkoinen osapuoli jäsentää niistä selkeän koosteen, tavoiteltu lopputulos kirkastuu.

 

Halutun tunnelman suunnittelussa on käytetty Pinterestin kuvahakua ja eri tahojen ja henkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja. Tilan haluttu tunnelma on luotu valmiiksi ja lähdetty epäkronologisesti purkamaan sitä materiaaleiksi, valaistukseksi, aukotukseksi, näkymiksi, tiloiksi, tilaryhmiksi ja siirtymiksi. Uimahallin eri tiloista on luotu referenssikuvien avulla moodboardit välittämään valmiiden tilojen tunnelmaa.

 

Suunnittelun ja toimivan hetkitehtuurin ytimessä on aina hetkitestaus. Tarkasteluun on otettu yksi tila kerrallaan ja tilan siirtymiä, tunnelmaa ja siellä vietettyjä hetkiä eri käyttäjäryhmien näkökulmasta visualisoimalla on analysoitu hetkitehtuurin toimivuutta. Vilkkaasta mielikuvituksesta ja herkästä empatiakyvystä on suuri apu. 

JULKINEN KESKUSTELU

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kuntalaisten suuntaan avointa ja julkista keskustelua asian ympärillä ei ole käyty. Prosessin aikana on kuitenkin käyty useita keskustelija yksittäisten kuntalaisten kanssa. Eri käyttäjäryhmiin kuuluvia ihmisiä on kohdattu laajalla otannalla: vesikuntoutuksessa käyvää, ikäihmistä, ruuhkavuosia elävää monen lapsen äitiä, liikkumisesteistä.

 

Ennen kaikkea uimahallikokemusten kuuleminen ja käyttäjien hetkien tarkastelu on tuonut laajaa ymmärryspohjaa uimahallin aidosta toiminnallisuudesta eri käyttäjäryhmien kokemana. Aidon läsnäolon ja kohtaamisen kautta on syntynyt vankka pohja suunnittelulle.

JOTAIN EXTRAA

Opinnäytteen suunnitelma sisältää avantohuoneen. Avantouinnin suosio on kasvanut valtavasti viime vuosina ja kylmäaltistuksen (niin ilma kuin vesi) positiivisista terveysvaikutuksia keholle ja hermostolle on entistä enemmän tutkimusnäyttöä. Vannoutuneet avantouimarit liikkuvat huomattavia matkoja avantopaikkojen perässä. Kirjoittamisen hetkellä (maaliskuussa 2026) Turussa sijaitseva Järvelän Pakkasparatiisi on Suomessa toistaiseksi ainoa paikka, jossa avantoelämyksestä voi nauttia kesähelteidenkin keskellä. Eron perinteisiin uimahallien ja kylpylöiden kylmäaltaisiin tuo ilman lämpötila. Aidossa avantokokemuksessa ilman lämpötila on pakkasella, jolloin vesi tuntuu konkarien mukaan ilmaan verraten jopa lämpimältä. Merkonomina halusin haastaa uimahallin perinteistä toiminnallisuutta ja kaupallistaa hallin palveluita laajemmalla säteellä. ”Hyvin voitaisiin heinäkuussa lähteä Tampereelta avantoon Sastamalaan.”

 

Rakennusoikeus on tontilla suuri. Kaupunkikuvallisuuden näkökulmasta samankaltaisten toimintojen sijoittaminen samalle korttelialueelle eheyttää ja selkeyttää kaupunkirakennetta. Rakennuksen toiseen kerrokseen jäi uimahallin ja liikuntatoimen vaatimien tilojen jälkeen käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka hyödynnettiin sijoittamalla muita hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevia tiloja.

 

Fysioterapeuteille haluttiin varata vastaanottotilaa, jotta monipuolinen kuntoutus olisi joustavasti toteutettavissa. Yhdellä vastaanottokäynnillä voitaisiin keskittyä kuntosalilla tehtävään harjoitteluun ja toisella taas allaskuntoutukseen.

 

Vuokrattava tila tuo muuntojoustavuutta hallin palvelutarjontaan, kun hallin luonnetta tukevien yritysten palvelut laajentaisivat uimahallin käyttökokemusta. Esimerkiksi parturin, manikyyrin ja hierontapalveluiden kautta.

SUUNNITELMAN RAKENTUMINEN

Projekti alkoi tontin analysoinnista ja kaupunkikuvallisesta pohdinnasta. Asemakaava määräsi toimintojen summittaisen sijoittumisen tontille ja itse rakennuksen massoittelua L-mallinen rakennusala. Rakennusalan suhde viheralueeseen saneli tiettyjen toimintojen sijoittamista rakennuksen sisällä.

 

Allashuone sijoittui luontaisesti luoteeseen avautuvan viheralueen suuntaan. Tilasta haluttiin helposti navigoitava ja ymmärrettävä suorakaiteen muotoinen kokonaisuus ja näkymiä avattiin runsaasti tasaisen luonnonvalon häikäisemättömään suuntaan.

 

Liikuntahallin toiminnot sijoittuivat rakennusalan koillispuolen L-sakaraan. Mitoitus vastasi ihanteellisesti kenttien vaatimaa tilaa. Aulan sijoittaminen nivelkohtaan oli luonnollinen ratkaisu, jotta yksi kassa pystyy hoitamaan usean toiminnon rahastuksen ja aula toimii eri toimintoihin kulkevan liikenteen solmukohtana.

 

Pukuhuoneet ovat uimahallin siirtymien keskeinen näyttämö. Hetkien toimivuus joutuu koetukselle. Pukuhuoneen voi toteuttaa perinteisenä mallina, jossa miehille ja naisille on eriytetty omat pukuhuoneensa. Toinen toteutusmalli on tehdä unisex-tila, jossa kuljetaan uimapuku päällä ja vaatteiden vaihto tapahtuu erillisissä pukukopeissa.

 

Projektin aikana on käyty paljon puolesta ja vastaan keskustelua juuri pukuhuoneisiin liittyen. Suunnittelussa on aina otettava huomioon sijainti ja kyseisen rakennuspaikkakunnan ”henki”. Sama mikä toimii Tampereen yhdessä kaupungin monista uimahalleista, ei välttämättä toimi pienemmällä paikkakunnalla, jossa on usein perinteisemmät ratkaisut suuremmassa arvostuksessa. Kun asiaa puntaroidaan hetkitehtuurin näkökulmasta, asia on selvä: Molemmat ratkaisut tukevat eri hetkiä.

 

Opinnäytetyön uimahallissa on päädytty hybridimalliin, jossa asiakkaan on mahdollisuus valita perinteinen eri sukupuolille tarkoitettu pukuhuone tai unisex-pukuhuone, joka palvelee erityisesti perheitä, pariskuntia ja muunsukupuolisia. Unisex-tila yhdessä ryhmäpukuhuoneiden kanssa tasaa perinteisten pukuhuoneiden ruuhkautumista kävijäpiikkien aikaan.

 

Sauna on suomalaisessa perinteessä pyhä paikka. Sauna on rauhoittumisen ja lämmittelyn keskus. Yhteissaunoissa yhteisöllisyys on suuressa roolissa, ja saunan lauteilla vietetyt hetket koostuvat sosiaalisista kohtaamisista. Suunnitelmaan haluttiin mahdollistaa eri sukupuolten yhteinen saunominen lisäratkaisulla.

 

Asiakaskuntaa ja käyttäjäryhmän tarpeita simuloimalla hahmoteltiin luontevat sijainnit eri toiminnoille. Eläytymällä pyörätuolinkäyttäjän tilalliseen kokemukseen, hetkien toimivuutta on pystytty tehostamaan ja huomioimaan rakennuksen rajoittuneimmatkin käyttäjät.

 

Riittävää mitoitusta on pidetty koko suunnittelun lähtökohtana. Rakennuksen tilojen on taivuttava myös tulevaisuudessa mahdollisesti kasvavaan tarpeeseen ja oltava muuntojoustavia.

 

Huollon ja siivouksen näkökulmasta ratkaisuja on pyritty tekemään tehokkuutta korostavalla tavalla. Kulut on pidetty järkevinä ja materiaalit helposti huollettavina.

EREHDYKSEN KAUTTA

Opinnäytetyö on tehty pitkälti yrittämisen, erehdyksen ja uudelleen yrityksen taktiikalla. Tämä työtapa kuitenkin luo varmuutta tekemiseen, kun toimivaan ratkaisuun on päästy poissulkemalla toimimattomia. Perusteluille syntyy vankempi pohja, miksi tietyt ratkaisut on tehty ja toiminnallisuutta on todella haastettu.

SUUNNITTELUIDEOLOGIANI

Rakennussuunnittelijan on hienovaraisesti välitettävä omaa arvopohjaansa suunnitelman kautta. Oman identiteetin vahvistaminen suunnittelijana vaatii hyvää itsetuntemusta ja kykyä ajatella ratkaisuja monesta eri näkökulmasta.

HETKET JA HETKITEHTUURI EDELLÄ

Ajattelen, että elämä koostuu hetkistä. On hetki, kun saavut uimahalliin. Hetki, kun kaivat eläkeläiskorttia kassalla. Hetki, kun istut ystävän kanssa kahvilla. Hetki, kun sullot toppatakkia pukukaappiin. Hetki, kun kävelet märkänä altaalle lasta kädestä kiinni pitäen. Hetki, jolloin saunottelet uinnin jälkeen ja päädyt keskustelemaan entuudestaan tuntemattoman henkilön kanssa. Hetki, kun istahdat pyyhe päällä odottamaan jälkihien laantumista.

 

Jokainen on ollut taatusti hetkessä, joka ei ole toiminut. Valaistus on saattanut olla liian häikäisevä tai kulkeminen tilasta toiseen tuntunut hankalalta.

 

Suunnittelussa sydämen asia on toimiva ”hetkitehtuuri”. Hetkitehtuurissa on kyse simuloida rakennuksen tulevien käyttäjien hetkiä rakennuksessa ja suunnitella ratkaisut tukemaan hetkein toimivuutta. Intohimoni on, miten arkkitehtuuri kohoaa hetkiemme ympärille tehden niistä vielä vähän parempia, toimivia. 

LESS IS MORE

Kuuluisa lausahdus, jonka nimeen vannon suunnittelussa. Vaatii hyvää itsetuntemusta voidakseen keskittyä olennaiseen ja karsia ylimääräinen pois. Minimalistiset, harkitut ja perustellut ratkaisut eivät monesti tarkoita korkeita kustannuksia. Ainoastaan vaivan suunnitella ne. Uskon, että rakennukset ja tilat toimivat, kun niissä on keskitytty olennaiseen ja karsittu turha aivoja alitajuisesti kuormittava häly pois.

KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI

WHO määrittää terveyden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osatekijän summana. (World Health Organization, WHO 1948). Itse uskon, että terveys on kokonaisuus, jossa yhtä ei voi suunnitella ilman toista. Liikuntapaikkana uimahalli nähdään usein vain fyysisen terveyden ylläpidon suorituspaikkana.

 

Neuroarkkitehtuurin näkökulmasta psyykkinen hyvinvointi nousee keskiöön. WHO jakaa sosiaalisen terveyden vielä neljään osatekijään; yhteys itseen, yhteys toisiin, yhteys hetkeen ja yhteys pyhään. Suunnitteluratkaisuilla voidaan tukea tilan tulevien käyttäjien kohtaamisia, mikä lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa hyvinvointia.

TERVEET, KESTÄVÄT MATERIAALIT JA KUSTANNUKSET

Rakentaminen on aina kallista. Sen tulisi olla vastuullista ja järkevää. Verovaroja ja luontoa säästävää. Vietämme noin 90 % ajastamme sisätiloissa, joten rakennusten ja toimivien sisätilojen suunnittelu korostuu kokonaisvaltaista hyvinvointia mitattaessa. Jos hermostomme kokee tilat miellyttäviksi, se tukee hyvinvointia.

 

Itse rakenteillakin on merkitystä. Terveelliset ja turvalliset rakennusmateriaalit ovat ensisijaisen tärkeitä. Sisäilman on oltava käyttäjänsä terveyttä tukevaa. Kiertotalouteen ja materiaalien kierrätettävyyteen on kiinnitettävä huomiota ja suosittava hiilipäästöiltään vähäisiä materiaaleja tarkoituksenmukaisuus edellä.

HAKESUUNNITELMA

Erillistä hankesuunnitelmaa opinnäytteen osana ei ole tehty, vaan on käytetty Sastamalan kaupungin uimahallin hankesuunnitelmaa viitteellisenä ohjeena kuntalaisten toiveista tiloihin ja toimintoihin liittyen.

Oma haaveeni olisi ollut simuloida oikeaa rakennusprojektia ja kohdata kuntalaisia yleisötilaisuudessa henkilökohtaisesti. Kuitenkin kaupungin rakennushankkeen käynnistymisen takia varjoprojektini liiallinen mainostaminen olisi saattanut aiheuttaa sekaannusta, joten luovuin ajatuksesta.

MITOUTUS

Uimahallin mitoituksessa vuotuinen kävijämäärä saadaan laskentakaavalla: Kunnan asukasluku x 6. Sastamalan asukasluvulla (kesäkuu 2025) tämä tarkoittaa 23 497 asukasta x 6 = 140 982 asiakasta.

 

Mitoitusta laskettaessa on käytetty lisäksi RT-tietokannan Excel-pohjaista hanketyökalua, RT-103727 Uimahallihankkeen hanketyökalu, alustavaan laajuuden ja kustannusten arvioimiseen. Hanketyökalun mukaan vuosittainen uimarien kävijämäärä 100 000–150 000 asiakkaalla vaatii allasvesineliötä 500–700 m² ja pukukoppien tarve on 200-280kpl. Kustannusarvioksi ohjelma laskee uimahallille 13,2–18,5 milj.€.

ALTAIDEN MITOITUS

Uima-altaiden mitoitus sisältää tiettyjä ohjeistuksia. Kuntouintialtaassa maksimihenkilömäärien mitoitus on 1hlö/ 6 m², muissa altaissa 1 hlö/ 3 m². Opinnäytetyön kuntouintialtaan maksimihenkilömäärä on 67 henkilöä ja muiden altaiden 126 henkilöä.

 

Uimahallin aktiivisimmat käyttäjäryhmät ovat lapset ja vanhukset. Uimataito on ensiarvoisen tärkeä taito oppia lapsuudessa, ja uimakoulujen järjestäminen uimahallissa tulisi olla kunnan tarjoama peruspalvelu. Puhelinkeskustelu Jukka Majan kanssa vahvisti ajatuksen, että ohjekorttien mitoitusohjeet ovat ainoastaan vähimmäisvaatimuksia ja suunnittelijan on varmistettava toiminnallisuuden toteutuminen tiukkojen neliövaateiden sijaan. Maja on arvostettu asiantuntija ja pitkän linjan ammattilainen uimahallien rakennushankkeissa.

 

Erityisesti lastenaltaat tulisi suunnitella riittävällä mitoituksella ja toiminnallisuudeltaan toimivaksi ja muuntojoustaviksi erilaiset tilanteet huomioiden. Sellaisia ovat esimerkiksi uimaopetuksen vaatimat allasvaraukset ja muu samanaikainen käyttö. Suunnitelmassa tilaohjelma ylitettiin lasten altaiden osalta muuntojoustavuuteen vedoten.

TILAOHJELMA

Opinnäytetyössä on hyödynnetty RT-103059 Uimahallien suunnittelu -ohjekortin valmista 120 000 vuosikävijän tilaohjelmaesimerkkiä.

AHON TILAOHJELMA

Opinnäytetyön hypoteesissa Vinkin urheiluhallin (osoite: Ahertajankatu 33, 38250 Sastamala) toiminnot siirtyvät uimahallin kanssa samaan rakennukseen Iisan pellolle. Sastamalan kaupungin liikuntapaikkamestari Jari Aholta 2025 saatu ohjeellinen tilaohjelma on toiminut liikuntapalveluiden toimintojen mitoituksen perustana. Kokonaisuuteen sijoitetaan liikuntahalli, kuntosali, tatami sekä liikuntapalveluiden toimisto- ja taukotilat.

MUUT TOIMINNOT

Rakennuksen toiseen kerrokseen on sijoitettu lisänä muita hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevia tiloja, jotka sopivat luonteeltaan muun rakennuksen toimintoihin.

 

Tiloja ovat:

-Tanssisalit

-Fysioterapian vastaanottotilat

-Vuokrattavat tilat

-Kuntalaisille varattavat työskentelytilat 

MAAPERÄ JA TULVAT

 Maaperä Iisan pellolla on pääosin savea. Kantava maaperä on asemakaavamuutoksen yhteydessä 2022 suoritettujen kairausten perusteella 2–4 metrin syvyydessä rakennusalan kohdalla. Perustustavaksi voidaan käyttää maanvaraista perustamistapaa, jos maaperää esikuormitetaan tai massanvaihto tehdään savikerroksen alapintaan asti ja painumaerot on huomioitu.

Maaperäkartta. Kuva: Sastamalan kaupunki

Uimahallin allastekniset tilat vaativat korkeutta 4200 mm. Suunnitelmassa esteettömyys on toteutettu allashuoneen ja pukuhuoneiden ollessa maantasossa, yhdessä kerroksessa, joten tekniset tilat sijoitetaan kellariin. Suurilta massanvaihdoilta säästytään, kun kellarin syvyys vastaa valmiiksi kantavan maaperän syvyyttä. Kellari ei kata koko rakennusta, joten massanvaihtoja joudutaan silti toteuttamaan rakennusta perustettaessa.

 

Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut ongelmia enenevissä määrin ja suunnittelussa on huomioitava tulevaisuuden ilmasto. Suomi kuuluu sadekertymäalueeseen ja julkisivuja rasittavien viistosateiden määrä on kasvanut. Vuotuisten keskilämpötilojen nousu on aiheuttanut myös sen, että nollan asteen molemmin puolin sahaavat lämpötilat ovat yleistyneet. Jäinen maa ei kykene imemään kaikkea kosteutta ja hulevesiverkosto kuormittuu. Imeyttäminen tontilla nousee avainasemaan hulevesipainantein ja paikoitusalueelle on suunniteltava hulevesien imeyttämistä edistäviä ratkaisuita ja minimoitava läpäisemättömien pintojen laaja käyttö. Laajuudeltaan suuren rakennuksen kattopinta-alaa on myös järkevää hyödyntää hulevesien viivyttämisessä.

Rakennettavuusselvitys. Kuva: Sastamalan kaupunki

Uimahalli on kallis investointi kaupungilta ja rakennukselle on tavoiteltava pitkää käyttöikää. Tontin valinnassa on huomioitu tulvariski vieressä virtaavan Rautaveden näkökulmasta. ELY-keskus on määrittänyt 2022 alimman perustamissyvyyden N2000 +58,70 m korkeuteen rautaveden rannalla +mahdollisesta aaltoilusta johtuva lisäkorkeus.

Tulvakartta. Kuva: Sastamalan kaupunki

Iisan pelto ei kuulu tulvariskialueelle, eikä se ole Rautaveden välittömässä läheisyydessä. Tontin maanpinta on N2000 +61,00 m korkeudella. Suunnitelmassa korkoihin on lisätty varmuutta tulevaisuuden ilmasto huomioiden.

TONTTIANALYYSI

Opinnäytetyön tontiksi valitun Iisan pellon tonttianalyysissä on analysoitu näkymiä, kaupunkikuval-lisuutta, maaperän ominaisuuksia, valaistusolosuhteita ja ilmansuuntia. Tontin koko on 20 046 m² ja rakennusoikeutta on 8000 kem².

Rakennusalasta katsottuna koilliseen ja luoteeseen aukeaa hyvät näkymät viheralueen suuntaan. Luonnonvalo viheralueen suunnasta on tasaista eikä häikäise.

NÄKYMÄT

Näkymä tontille on haluttu pitää avoimena etelän suuntaan ja rakennusmassa on koottu kuin raamiksi pohjoisnurkkaan viheralueen suuntaisesti. Luonteva sisäänajo on tontin itäpuolella ulkokentän pohjoispuolelta. Paikoitusalue sijaitsee keskellä tonttia ja luo yhteyden avoimen näkymän kautta lounaispuolella tontin suuntaisesti kulkevan Tampereentien suuntaan.

AURINGON KULKU JA ILMANSUUNNAT

Sastamalan leveysasteilla aurinko nousee vuoden pisimpänä päivänä 21.6. kello 03:47 koillisesta (31°) laskien 23:13 luoteeseen (329°) ja vuoden lyhimpänä päivänä 21.12. kello 09:44 kaakosta (143°) painuen mailleen 15:08 lounaaseen (217°) (Timeanddate.com 2026).

 

Auringon kierto on merkittävä aukotuksia suunniteltaessa suoran häikäisyn minimoimiseksi sekä aurinkopaneelien ja IV-konehuoneiden sijoituksessa. Seinille asennetut paneelit ovat talviaikaan hyötysuhteeltaan parempia. Rakennuksen laaja kattopinta-ala on myös järkevää hyödyntää aurinkoenergian tuottamiseen paneelein.

Iisan pelto sijaitsee pohjoiseen viettävällä paikalla. Etelän suunnassa tonttiin nähden korkeammalla kasvaa runsaasti iäkästä puustoa, mikä estää matalassa kulmassa paistavan auringonvalon lankeamisen tontille.

ANALYYSI ILMANSUUNNITTAIN

Alla olevaan analyysiin on koottu tiivistetysti ilmansuunnittain ryhmiteltynä havainnot näkymiin, luonnonvaloon, liikenteeseen, kaupunkikuvallisuuteen, toimintojen sijoittamiseen, aukotukseen ja julkisivujen kulutukseen liittyen.

 

Pohjoinen: Rakennusala viheralueen kainalossa

Koillinen: Rakennusalan toisen L-sakaran pitkä sivu. Sopiva ilmansuunta aukottamiselle, hyvät näkymät viheralueen suuntaan. Valo tasaista, ei häikäisyä. Julkisivut eniten sateelta ja tuulelta suojassa.

Itä: Avautuu kuvitteellisen Vammalantien jatkeen suuntaan. Luontainen suunta tontille ajolle. Aamun pehmeän valon suunta. Tontti maisematilaltaan avoin tähän suuntaan.

Kaakko: Rakennusalan pääjulkisivu. Kirkas häikäisevä aurinko. Ei suoraa aukotusta allashuoneeseen/liikuntahalliin.

Etelä: Auringon korkein kulma. Ulkokenttä eteläkulmassa. Rakennusala muodostaa reunuksen parkkipaikalle. Avoin maisemayhteys paikoituksen ja matalan, laajan ulkokentän kautta. Ei aukotusta allashuoneeseen/liikuntahalliin häikäisyn ja levänmuodostuksen takia. Julkisivujen lämpökuorma ja auringon säteilystä johtuva rasitus kovaa.

Lounas: Tontin pisin sivu Tampereentien suuntaisesti. Kaupunkikuvallisesti oltava informatiivinen julkisivu: ”Tässä on uima- ja liikuntahalli”. Avoin maisemayhteys, paikoitus jäsentyy luontevasti katutilan jatkeeksi tontin puolella. Aurinko intensiivinen, ei aukotusta allashuoneeseen/liikuntahalliin häikäisyn ja levänmuodostuksen takia. Julkisivuilla kovin saderasitus.

Länsi: Viheralue luo puskurivyöhykkeen viereisen korttelin asuinalueen ja uimahallin tontin välille jäsentäen toimintoja. Auringon laskun lämpimät sävyt.

Luode: Minimaalinen häikäisy, hyvä suunta aukottaa allashuoneen suuntaan. Rakennusala tervehtii viheraluetta luoden luontoyhteyden sisätilojen jatkoksi. Luontainen suunta allashuoneelle. Hyvä suunta myös IV-koneiden ilmanotolle. Julkisivut ovat vähemmällä rasituksella.

VALMISTA

Latasin tiedostot Wihi-palveluun ja painoin "lähetä" painiketta. Neljän vuoden rupeama sai päätöksensä. Olo on kevyt, miltei tyhjä.

Tulen esittelemään valmiin tuotoksen täällä. Toisin sanoen jaan opinnäytetyön raportin otsikoiden alle osiin, jotta niitä on helpompi lukea. Myöhempänä blogiin tulee vielä linkki Theseukseen, josta koko raportti on ladattavissa ja luettavissa.

LAATAT VALITTU

Tämä päivä on ollut tehokas; Aamulla kaksi ihanaa opiskelijakollegaa antoivat aikaansa ja arvostelivat uimahallin pohjia. Jotka ovat muuten pääpiirteissään valmiit! Omia suunnitelmiaan katsoo jo niin sokein silmin, että on mahtavaa saada lainaan tuoreita silmiä tarkasteluun. Tuhannet kiitokset kommenteista ja tsemppauksesta!

Seuraavaksi tapasin valaistussuunnittelijan, jonka intohimona on valo&vesi. Täydellinen asiantuntija uimahalliin! Palaverin keskeytti parkkikiekon deadline. Olisin voinut jäädä lopuksi päivää keskustelemaan valaistusasioista. Tästä juttuhetkestä olen myös erittäin kiitollinen.

Kurvasin Pukkila Laattapisteelle Lielahteen. Reilun tunnin ja kahden ammattitaitoisen supernaisen avustuksen jälkeen, olin saanut laatat päätettyä uimahalliin. Laattojen valinnassa tulee huomioida useita eri asioita; kulutuksen kestoa, soveltuvuutta ylipäänsä niinkin kosteaan paikkaan kuin uimahalli, pinnan karheutta, valon heijastusta, tunnelmaa, hintaa, jne. Vaikka opinnäytetyöni onkin kuvitteellinen ja budjetti rajaton, merkonomina haluan suunnitella myös eurot mielessä. Tavoitehan on suunnitella kohde kuitenkin niin, että se olisi toteutettavissa. Mielestäni on turha suunnitella mitään, joka olisi mahdotonta toteuttaa rakenteellisesti tai rahallisesti.

Karsastan itse aikansa nähneitä 15cm x 15cm kiiltävän valkoisia laattoja valmiiksi likaisen näköisin saumoin varustettuna. Monesti harmonisempi kokonaisuus ei maksa enempää. Ainoastaan vaivan suunnitella se. Nämä laatat sopivat ihanasti uimahalliin määrittämääni tunnelmaan. Suunnittelussa lähden epäkronologisessa järjestyksessä määrittämään tulevan tilan halutun fiiliksen. Teen siitä "moodboardin" (sisustusartesaanin aikaista perintöäni) eli ideakuvista koostuvan kollaasin, josta välittyy haluttu tunnelma. Tämän pohjalta lähden tekemään valintoja ja valitsemaan tuotteita, jotka istuvat moodboardin henkeen. Laattapisteen sisustussuunnittelija tokaisi laatat riviin aseteltuani: "nää näyttää ihan sun moodboardeilta." Tämäkin kollegiaalinen kohtaaminen oli oikein mahtava piristys päivääni.

Lattioissa käytetään linjakaivoja. Allashuoneessa linjakaivot toimivat kontrastierolla lattiaan nähden myös näkörajoitteisten tilan-hahmotuksen tukena. On myös esteettömämpää, kun lattian kaadot ovat yhteen suuntaan toisin kuin monen pistekaivon kallistusten vaihdellessa eri suuntiin uimahallissa kuljettaessa. Linjakaivojen kanssa päästään myös suurempii laattakokoihin (60cm x 60cm tai 30cm x 60cm), mikä vähentää saumojen määrää. Tämä tuo vähemmän kustannuksia saumoituksessa, niiden huollossa, sekä siivottavuus paranee. Kyseiset laattakoot ovat myös kustannustehokkaampia materiaalin osalta.

Olen joskus nuoruusvuosina ollut siivoojanpestissä. Niiltä ajoilta olalleni jäi istumaan minikokoinen siivooja-minä, joka jaksaa kuiskuttaa korvaani "mitenkäs tämä siivotaan?" Pidän tätä kokemuksen tuomaa tietotaitoa kuitenkin suurena etuna suunnittelussa, sillä siivouskuluthan ovat koko rakennuksen käyttöajan aikainen juokseva menoerä. Sillä todella on väliä, kestääkö siivoojalla tunnin sijaan puolitoista tuntia saman kohteen siivoamiseen -päivittäin.

Tulen esittelemään uimahallin yhtenä kokonaisuutena, joten vielä ei pohjakuvia julkaista.

PRIORITEETTILISTA

Olen klassinen adhd. Ei käy kieltäminen. Löydän itseni piirrekuvauksen vahvuuksien listalta: Luova ideointikyky, ympäristön tarkka havainnointi, isojen kokonaisuuksien hahmottaminen, ongelman-ratkaisukyky, boxin ulkopuolinen ajattelu ja pyrkimys tehdä asia paremmin kuin koskaan ennen on tehty. Inspiroituminen ja asialle omistautuminen. Mutta huomaan itseni korostetun vahvasti omaavan myös ne negatiiviset ja elämää haittaavat puolet: Ideoita on liikaa, jotta niihin voisi tarttua tai niistä saisi loogista kokonaiskuvaa. Monesti lamaannun sen ideatulvan keskellä. Impulsiivisuuspäissäni harhaudun uuden kiinnostavan idean perään, kykenemättä viedä alkuperäistä tehtävää loppuun. Ja kun innostun, todella innostun. Tai jumitan vatvomaan liiaksi epäoleellisia yksityiskohtia. Yksin toimiessa tämä on haastavaa, sillä porukassa on aina se, joka ihastelee ideamäärääni ja osaakin jalostaa ne sitten rauhallisempana lopputuotteeksi.

Siksi olen päättänyt luoda itselleni prioriteettilistan. Vatvomistilanteissa voin tsekata, mikä listan ominaisuus on toista tärkeämpi ja päätös on helpompi tehdä tavoitellun lopputuloksen varmistamiseksi. Ja tietysti. Suunnittelunaikaisten valintojen tähtäävyys mahdollisimman hyvään ja ennalta määriteltyyn lopputuloksen saavuttamiseen tulisi olla itsestään selvää rakennusalalla.

Ensin on määriteltävä haluttu lopputulos. Uimahalli. Se on paikka, jossa ihmiset liikkuvat, nauttivat, viettävät aikaa. Sinne tullaan yksin, ystävän tai perheen kanssa taikka koko luokan voimin. Käyttäjäryhmät. Se on rakennus, jota siivotaan ja huolletaan. Se on rakennus, jonka hankinnan ja ylläpidon joku maksaa. Ja rahaahan ei ole koskaan liikaa. Näin suuren rakennuksen hankinta vaikuttaa vuosikymmeniksi kaupungin budjettiin juoksevina ylläpitokustannuksina. Ja suunnittelijalla on suorastaan velvollisuus pitää tämä seikka mielessä. Mutta ennen kaikkea se on rakennus, jossa ihmiset viettävät erilaisia hetkiä. 

Tykkään hömpöttää näistä hetkistä. Siitä on tullut itselleni jo tavaramerkki. Mutta näin koen elämän. Hetkien summana. Ja siirtyminä hetkistä toiseen. Intohimoni on, miten arkkitehtuurin keinoin hetkistä saa vielä parempia. Jos rakennus on suunniteltu hyvin, sitä ei edes huomaa. Elämä ja hetket vaan soljuu kauniisti eteenpäin. Mutta auta armias, jos jokin on suunniteltu huonosti ja kyseinen hetki aina vain takkuaa. Sen kyllä huomaa ja se ärsyttää. Rakennus on yhtä toimiva kuin sen heikoin lenkki.

Rakentaminen on todella kallista ja siinä tulisi toimia vastuullisesti. Hyvä itsetuntemus auttaa sitoutumisessa. Ja sitoutuessaan, asia tuntuu merkityksellisemmältä.