LAATAT VALITTU

Tämä päivä on ollut tehokas; Aamulla kaksi ihanaa opiskelijakollegaa antoivat aikaansa ja arvostelivat uimahallin pohjia. Jotka ovat muuten pääpiirteissään valmiit! Omia suunnitelmiaan katsoo jo niin sokein silmin, että on mahtavaa saada lainaan tuoreita silmiä tarkasteluun. Tuhannet kiitokset kommenteista ja tsemppauksesta!

Seuraavaksi tapasin valaistussuunnittelijan, jonka intohimona on valo&vesi. Täydellinen asiantuntija uimahalliin! Palaverin keskeytti parkkikiekon deadline. Olisin voinut jäädä lopuksi päivää keskustelemaan valaistusasioista. Tästä juttuhetkestä olen myös erittäin kiitollinen.

Kurvasin Pukkila Laattapisteelle Lielahteen. Reilun tunnin ja kahden ammattitaitoisen supernaisen avustuksen jälkeen, olin saanut laatat päätettyä uimahalliin. Laattojen valinnassa tulee huomioida useita eri asioita; kulutuksen kestoa, soveltuvuutta ylipäänsä niinkin kosteaan paikkaan kuin uimahalli, pinnan karheutta, valon heijastusta, tunnelmaa, hintaa, jne. Vaikka opinnäytetyöni onkin kuvitteellinen ja budjetti rajaton, merkonomina haluan suunnitella myös eurot mielessä. Tavoitehan on suunnitella kohde kuitenkin niin, että se olisi toteutettavissa. Mielestäni on turha suunnitella mitään, joka olisi mahdotonta toteuttaa rakenteellisesti tai rahallisesti.

Karsastan itse aikansa nähneitä 15cm x 15cm kiiltävän valkoisia laattoja valmiiksi likaisen näköisin saumoin varustettuna. Monesti harmonisempi kokonaisuus ei maksa enempää. Ainoastaan vaivan suunnitella se. Nämä laatat sopivat ihanasti uimahalliin määrittämääni tunnelmaan. Suunnittelussa lähden epäkronologisessa järjestyksessä määrittämään tulevan tilan halutun fiiliksen. Teen siitä "moodboardin" (sisustusartesaanin aikaista perintöäni) eli ideakuvista koostuvan kollaasin, josta välittyy haluttu tunnelma. Tämän pohjalta lähden tekemään valintoja ja valitsemaan tuotteita, jotka istuvat moodboardin henkeen. Laattapisteen sisustussuunnittelija tokaisi laatat riviin aseteltuani: "nää näyttää ihan sun moodboardeilta." Tämäkin kollegiaalinen kohtaaminen oli oikein mahtava piristys päivääni.

Lattioissa käytetään linjakaivoja. Allashuoneessa linjakaivot toimivat kontrastierolla lattiaan nähden myös näkörajoitteisten tilan-hahmotuksen tukena. On myös esteettömämpää, kun lattian kaadot ovat yhteen suuntaan toisin kuin monen pistekaivon kallistusten vaihdellessa eri suuntiin uimahallissa kuljettaessa. Linjakaivojen kanssa päästään myös suurempii laattakokoihin (60cm x 60cm tai 30cm x 60cm), mikä vähentää saumojen määrää. Tämä tuo vähemmän kustannuksia saumoituksessa, niiden huollossa, sekä siivottavuus paranee. Kyseiset laattakoot ovat myös kustannustehokkaampia materiaalin osalta.

Olen joskus nuoruusvuosina ollut siivoojanpestissä. Niiltä ajoilta olalleni jäi istumaan minikokoinen siivooja-minä, joka jaksaa kuiskuttaa korvaani "mitenkäs tämä siivotaan?" Pidän tätä kokemuksen tuomaa tietotaitoa kuitenkin suurena etuna suunnittelussa, sillä siivouskuluthan ovat koko rakennuksen käyttöajan aikainen juokseva menoerä. Sillä todella on väliä, kestääkö siivoojalla tunnin sijaan puolitoista tuntia saman kohteen siivoamiseen -päivittäin.

Tulen esittelemään uimahallin yhtenä kokonaisuutena, joten vielä ei pohjakuvia julkaista.

PRIORITEETTILISTA

Olen klassinen adhd. Ei käy kieltäminen. Löydän itseni piirrekuvauksen vahvuuksien listalta: Luova ideointikyky, ympäristön tarkka havainnointi, isojen kokonaisuuksien hahmottaminen, ongelman-ratkaisukyky, boxin ulkopuolinen ajattelu ja pyrkimys tehdä asia paremmin kuin koskaan ennen on tehty. Inspiroituminen ja asialle omistautuminen. Mutta huomaan itseni korostetun vahvasti omaavan myös ne negatiiviset ja elämää haittaavat puolet: Ideoita on liikaa, jotta niihin voisi tarttua tai niistä saisi loogista kokonaiskuvaa. Monesti lamaannun sen ideatulvan keskellä. Impulsiivisuuspäissäni harhaudun uuden kiinnostavan idean perään, kykenemättä viedä alkuperäistä tehtävää loppuun. Ja kun innostun, todella innostun. Tai jumitan vatvomaan liiaksi epäoleellisia yksityiskohtia. Yksin toimiessa tämä on haastavaa, sillä porukassa on aina se, joka ihastelee ideamäärääni ja osaakin jalostaa ne sitten rauhallisempana lopputuotteeksi.

Siksi olen päättänyt luoda itselleni prioriteettilistan. Vatvomistilanteissa voin tsekata, mikä listan ominaisuus on toista tärkeämpi ja päätös on helpompi tehdä tavoitellun lopputuloksen varmistamiseksi. Ja tietysti. Suunnittelunaikaisten valintojen tähtäävyys mahdollisimman hyvään ja ennalta määriteltyyn lopputuloksen saavuttamiseen tulisi olla itsestään selvää rakennusalalla.

Ensin on määriteltävä haluttu lopputulos. Uimahalli. Se on paikka, jossa ihmiset liikkuvat, nauttivat, viettävät aikaa. Sinne tullaan yksin, ystävän tai perheen kanssa taikka koko luokan voimin. Käyttäjäryhmät. Se on rakennus, jota siivotaan ja huolletaan. Se on rakennus, jonka hankinnan ja ylläpidon joku maksaa. Ja rahaahan ei ole koskaan liikaa. Näin suuren rakennuksen hankinta vaikuttaa vuosikymmeniksi kaupungin budjettiin juoksevina ylläpitokustannuksina. Ja suunnittelijalla on suorastaan velvollisuus pitää tämä seikka mielessä. Mutta ennen kaikkea se on rakennus, jossa ihmiset viettävät erilaisia hetkiä. 

Tykkään hömpöttää näistä hetkistä. Siitä on tullut itselleni jo tavaramerkki. Mutta näin koen elämän. Hetkien summana. Ja siirtyminä hetkistä toiseen. Intohimoni on, miten arkkitehtuurin keinoin hetkistä saa vielä parempia. Jos rakennus on suunniteltu hyvin, sitä ei edes huomaa. Elämä ja hetket vaan soljuu kauniisti eteenpäin. Mutta auta armias, jos jokin on suunniteltu huonosti ja kyseinen hetki aina vain takkuaa. Sen kyllä huomaa ja se ärsyttää. Rakennus on yhtä toimiva kuin sen heikoin lenkki.

Rakentaminen on todella kallista ja siinä tulisi toimia vastuullisesti. Hyvä itsetuntemus auttaa sitoutumisessa. Ja sitoutuessaan, asia tuntuu merkityksellisemmältä.

ASEMAKAAVA

Opinnäytetyössä käytettävä tontti sijaitsee Sylvään kaupunginosassa, kahdeksannella tontilla. Iisan pellolla sovelletaan vuonna 2.11.2022 voimaan astunutta asemakaavaa. Tonttijako on sitova. Kiinteistö on luokiteltu YU-1 merkinnällä; Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Asemakaavassa on merkitty rakennusala, jonka sisäpuolelle rakennus tulee asemoida. Lisäksi kaavassa on määrätty rakennuksen korkeudesta. Tontille tulee sijoittaa 30 pyöräpaikkaa, parkkipaikka tulee jäsentää istutuksin ja/tai reunakivin ja puita saa istuttaa vain asemakaavassa osoitetuille paikoille. YU-1 aluetta rajaa pisterasteroitu (i-4) alue, joka osoittaa istutettavan alueen osaa. Kaavassa on määritetty myös paikoitukselle (p) tila sekä erillinen alue (uk); Ohjeellinen ulkoilua ja urheilua palveleville kentille varattu alueen osa.

Asemakaavakartta, Sastamalan kaupunki

"Rakentamattomille tontin osille ja pysäköintialueen viherkaistoille on perustettava niittyä kotoperäisellä kasvillisuudella, hulepainanteita ym. muita kasvutavaltaan matalia ja monimuotoisuutta lisääviä viheraiheita. Maisematila Vammalantien puoleisella tontin osalla on pidettävä avoimena." - Asemakaavasta

Rakennusala on L-mallinen ja sijoittuu vasten koillis- ja luoteiskulmaa lähivirkistysalueen (VL) suuntaisesti. Tampereentietä lähempi rakennusmassa on toista "sakaraa" suurempi. Itse rakennus saa olla korkeintaan kaksikerroksinen ja rakennusoikeutta on 8000kem². Kaavamuutosalueen alin rakentamiskorkeus on N2000 + 58,70 m. Tampereentien sekä paikoitusalueen puolella seinän ulkopinnan ja vesikaton leikkauskohdan suurin sallittu korko on N2000 + 73,00m, viheralueen puolella N2000 + 71,00m.