PROSESSIN KULKU

Uimahalli suunnittelukohteena on vaatinut valtavasti perehtymistä aiheeseen. Vikaherkimmistä rakenteista on kartutettu tietämystä perehtymällä peruskorjauksessa olevien uimahallien korjaussuunnitelmiin. Tarkoitus on välttää riskialttiiden rakenteiden käyttö opinnäytteen suunnitelmassa. Toiminnallisuutta on testattu käytännössä eri kuntien uimahallivierailuiden avulla, hyödyntäen parhaat ja toimivimmat ratkaisut ja välttämällä toimimattomia. Aidosti toimivien ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevien ratkaisujen luominen on ollut sydämen asia.

 

Rakennus on aina yhtä toimiva kuin sen heikoin lenkki. Niin rakenteellisesti kuin toimivien hetkienkin kannalta. Suunnittelussa on tehty ”hetkitestausta” juuri heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden näkökulmasta ja pyritty optimoimaan heidän sujuva asiointinsa.

HAASTATTELUT

Prosessin eri vaiheissa on pidetty palavereja ja haastatteluja eri tahojen kanssa. Liikuntatoimen, teknisen johdon, kaavoituksen, rakennusvalvonnan, asiantuntijoiden, kokemusasiantuntijoiden ja yksittäisten kuntalaisten.

 

Tärkeäksi osaksi on noussut Kaisa Mäkisen kanssa käydyt haastattelut, jotka ovat tuoneet uimahallin työntekijöiden äänen kuuluviin. Mäkinen on työskennellyt Kangasalan uimahallissa uimaopettajana ja uinninvalvojana. Opinnäytteen kirjoittamisen hetkellä hän työskentelee Edenin kylpylässä fysioterapeuttina. 

 

Mäkistä on haastateltu puhelimitse ennen projektin aloittamista ja valmis pohja on esitelty hänelle 17.03.2026. Mäkisen huomiot ovat nousseet suunnittelun kannalta erityisen tärkeään asemaan, sillä kirjoittajalla ei ole omakohtaista kokemusta uinninvalvonnasta ja uimahallista työympäristönä.

KOHDEKÄYNNIT

Prosessin aikana uimahallin hetkien toimivuutta on arvioitu kohdekäyntien avulla asiakkaan näkökulmasta. Havaintoja on tehty myös rakenteista, mitoituksesta, arkkitehtuurista, toiminnallisuudesta ja tilojen tunnelmasta.

 

Projektin aikaiset kohdekäynnit on toteutettu:

-Kangasalan uimahalli

-Nokian uimahalli

-Porin uimahalli

-Rauman uimahalli

-Harjavallan uimahalli

-Huittisten uimahalli

-Loimaan uimahalli

IDEOINTI JA HETKITESTAUS

Ideoinnin pohjana on ollut tontin toimintojen sijoittaminen ilmansuuntien ja näkymien mukaan sekä tilojen asemointi optimaalisesti niiden kautta. Kohdekäyntien tuomat havainnot ovat karsineet suunnitelmasta tiettyjä ratkaisuita. Tekoälyä on hyödynnetty omien ideoiden jäsentämisessä. Kun omat ideat kirjoittaa konkreettiseen muotoon ja ulkoinen osapuoli jäsentää niistä selkeän koosteen, tavoiteltu lopputulos kirkastuu.

 

Halutun tunnelman suunnittelussa on käytetty Pinterestin kuvahakua ja eri tahojen ja henkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja. Tilan haluttu tunnelma on luotu valmiiksi ja lähdetty epäkronologisesti purkamaan sitä materiaaleiksi, valaistukseksi, aukotukseksi, näkymiksi, tiloiksi, tilaryhmiksi ja siirtymiksi. Uimahallin eri tiloista on luotu referenssikuvien avulla moodboardit välittämään valmiiden tilojen tunnelmaa.

 

Suunnittelun ja toimivan hetkitehtuurin ytimessä on aina hetkitestaus. Tarkasteluun on otettu yksi tila kerrallaan ja tilan siirtymiä, tunnelmaa ja siellä vietettyjä hetkiä eri käyttäjäryhmien näkökulmasta visualisoimalla on analysoitu hetkitehtuurin toimivuutta. Vilkkaasta mielikuvituksesta ja herkästä empatiakyvystä on suuri apu. 

JULKINEN KESKUSTELU

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kuntalaisten suuntaan avointa ja julkista keskustelua asian ympärillä ei ole käyty. Prosessin aikana on kuitenkin käyty useita keskustelija yksittäisten kuntalaisten kanssa. Eri käyttäjäryhmiin kuuluvia ihmisiä on kohdattu laajalla otannalla: vesikuntoutuksessa käyvää, ikäihmistä, ruuhkavuosia elävää monen lapsen äitiä, liikkumisesteistä.

 

Ennen kaikkea uimahallikokemusten kuuleminen ja käyttäjien hetkien tarkastelu on tuonut laajaa ymmärryspohjaa uimahallin aidosta toiminnallisuudesta eri käyttäjäryhmien kokemana. Aidon läsnäolon ja kohtaamisen kautta on syntynyt vankka pohja suunnittelulle.

JOTAIN EXTRAA

Opinnäytteen suunnitelma sisältää avantohuoneen. Avantouinnin suosio on kasvanut valtavasti viime vuosina ja kylmäaltistuksen (niin ilma kuin vesi) positiivisista terveysvaikutuksia keholle ja hermostolle on entistä enemmän tutkimusnäyttöä. Vannoutuneet avantouimarit liikkuvat huomattavia matkoja avantopaikkojen perässä. Kirjoittamisen hetkellä (maaliskuussa 2026) Turussa sijaitseva Järvelän Pakkasparatiisi on Suomessa toistaiseksi ainoa paikka, jossa avantoelämyksestä voi nauttia kesähelteidenkin keskellä. Eron perinteisiin uimahallien ja kylpylöiden kylmäaltaisiin tuo ilman lämpötila. Aidossa avantokokemuksessa ilman lämpötila on pakkasella, jolloin vesi tuntuu konkarien mukaan ilmaan verraten jopa lämpimältä. Merkonomina halusin haastaa uimahallin perinteistä toiminnallisuutta ja kaupallistaa hallin palveluita laajemmalla säteellä. ”Hyvin voitaisiin heinäkuussa lähteä Tampereelta avantoon Sastamalaan.”

 

Rakennusoikeus on tontilla suuri. Kaupunkikuvallisuuden näkökulmasta samankaltaisten toimintojen sijoittaminen samalle korttelialueelle eheyttää ja selkeyttää kaupunkirakennetta. Rakennuksen toiseen kerrokseen jäi uimahallin ja liikuntatoimen vaatimien tilojen jälkeen käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka hyödynnettiin sijoittamalla muita hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevia tiloja.

 

Fysioterapeuteille haluttiin varata vastaanottotilaa, jotta monipuolinen kuntoutus olisi joustavasti toteutettavissa. Yhdellä vastaanottokäynnillä voitaisiin keskittyä kuntosalilla tehtävään harjoitteluun ja toisella taas allaskuntoutukseen.

 

Vuokrattava tila tuo muuntojoustavuutta hallin palvelutarjontaan, kun hallin luonnetta tukevien yritysten palvelut laajentaisivat uimahallin käyttökokemusta. Esimerkiksi parturin, manikyyrin ja hierontapalveluiden kautta.

SUUNNITELMAN RAKENTUMINEN

Projekti alkoi tontin analysoinnista ja kaupunkikuvallisesta pohdinnasta. Asemakaava määräsi toimintojen summittaisen sijoittumisen tontille ja itse rakennuksen massoittelua L-mallinen rakennusala. Rakennusalan suhde viheralueeseen saneli tiettyjen toimintojen sijoittamista rakennuksen sisällä.

 

Allashuone sijoittui luontaisesti luoteeseen avautuvan viheralueen suuntaan. Tilasta haluttiin helposti navigoitava ja ymmärrettävä suorakaiteen muotoinen kokonaisuus ja näkymiä avattiin runsaasti tasaisen luonnonvalon häikäisemättömään suuntaan.

 

Liikuntahallin toiminnot sijoittuivat rakennusalan koillispuolen L-sakaraan. Mitoitus vastasi ihanteellisesti kenttien vaatimaa tilaa. Aulan sijoittaminen nivelkohtaan oli luonnollinen ratkaisu, jotta yksi kassa pystyy hoitamaan usean toiminnon rahastuksen ja aula toimii eri toimintoihin kulkevan liikenteen solmukohtana.

 

Pukuhuoneet ovat uimahallin siirtymien keskeinen näyttämö. Hetkien toimivuus joutuu koetukselle. Pukuhuoneen voi toteuttaa perinteisenä mallina, jossa miehille ja naisille on eriytetty omat pukuhuoneensa. Toinen toteutusmalli on tehdä unisex-tila, jossa kuljetaan uimapuku päällä ja vaatteiden vaihto tapahtuu erillisissä pukukopeissa.

 

Projektin aikana on käyty paljon puolesta ja vastaan keskustelua juuri pukuhuoneisiin liittyen. Suunnittelussa on aina otettava huomioon sijainti ja kyseisen rakennuspaikkakunnan ”henki”. Sama mikä toimii Tampereen yhdessä kaupungin monista uimahalleista, ei välttämättä toimi pienemmällä paikkakunnalla, jossa on usein perinteisemmät ratkaisut suuremmassa arvostuksessa. Kun asiaa puntaroidaan hetkitehtuurin näkökulmasta, asia on selvä: Molemmat ratkaisut tukevat eri hetkiä.

 

Opinnäytetyön uimahallissa on päädytty hybridimalliin, jossa asiakkaan on mahdollisuus valita perinteinen eri sukupuolille tarkoitettu pukuhuone tai unisex-pukuhuone, joka palvelee erityisesti perheitä, pariskuntia ja muunsukupuolisia. Unisex-tila yhdessä ryhmäpukuhuoneiden kanssa tasaa perinteisten pukuhuoneiden ruuhkautumista kävijäpiikkien aikaan.

 

Sauna on suomalaisessa perinteessä pyhä paikka. Sauna on rauhoittumisen ja lämmittelyn keskus. Yhteissaunoissa yhteisöllisyys on suuressa roolissa, ja saunan lauteilla vietetyt hetket koostuvat sosiaalisista kohtaamisista. Suunnitelmaan haluttiin mahdollistaa eri sukupuolten yhteinen saunominen lisäratkaisulla.

 

Asiakaskuntaa ja käyttäjäryhmän tarpeita simuloimalla hahmoteltiin luontevat sijainnit eri toiminnoille. Eläytymällä pyörätuolinkäyttäjän tilalliseen kokemukseen, hetkien toimivuutta on pystytty tehostamaan ja huomioimaan rakennuksen rajoittuneimmatkin käyttäjät.

 

Riittävää mitoitusta on pidetty koko suunnittelun lähtökohtana. Rakennuksen tilojen on taivuttava myös tulevaisuudessa mahdollisesti kasvavaan tarpeeseen ja oltava muuntojoustavia.

 

Huollon ja siivouksen näkökulmasta ratkaisuja on pyritty tekemään tehokkuutta korostavalla tavalla. Kulut on pidetty järkevinä ja materiaalit helposti huollettavina.

EREHDYKSEN KAUTTA

Opinnäytetyö on tehty pitkälti yrittämisen, erehdyksen ja uudelleen yrityksen taktiikalla. Tämä työtapa kuitenkin luo varmuutta tekemiseen, kun toimivaan ratkaisuun on päästy poissulkemalla toimimattomia. Perusteluille syntyy vankempi pohja, miksi tietyt ratkaisut on tehty ja toiminnallisuutta on todella haastettu.