PROSESSIN KULKU

Uimahalli suunnittelukohteena on vaatinut valtavasti perehtymistä aiheeseen. Vikaherkimmistä rakenteista on kartutettu tietämystä perehtymällä peruskorjauksessa olevien uimahallien korjaussuunnitelmiin. Tarkoitus on välttää riskialttiiden rakenteiden käyttö opinnäytteen suunnitelmassa. Toiminnallisuutta on testattu käytännössä eri kuntien uimahallivierailuiden avulla, hyödyntäen parhaat ja toimivimmat ratkaisut ja välttämällä toimimattomia. Aidosti toimivien ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevien ratkaisujen luominen on ollut sydämen asia.

 

Rakennus on aina yhtä toimiva kuin sen heikoin lenkki. Niin rakenteellisesti kuin toimivien hetkienkin kannalta. Suunnittelussa on tehty ”hetkitestausta” juuri heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden näkökulmasta ja pyritty optimoimaan heidän sujuva asiointinsa.

HAASTATTELUT

Prosessin eri vaiheissa on pidetty palavereja ja haastatteluja eri tahojen kanssa. Liikuntatoimen, teknisen johdon, kaavoituksen, rakennusvalvonnan, asiantuntijoiden, kokemusasiantuntijoiden ja yksittäisten kuntalaisten.

 

Tärkeäksi osaksi on noussut Kaisa Mäkisen kanssa käydyt haastattelut, jotka ovat tuoneet uimahallin työntekijöiden äänen kuuluviin. Mäkinen on työskennellyt Kangasalan uimahallissa uimaopettajana ja uinninvalvojana. Opinnäytteen kirjoittamisen hetkellä hän työskentelee Edenin kylpylässä fysioterapeuttina. 

 

Mäkistä on haastateltu puhelimitse ennen projektin aloittamista ja valmis pohja on esitelty hänelle 17.03.2026. Mäkisen huomiot ovat nousseet suunnittelun kannalta erityisen tärkeään asemaan, sillä kirjoittajalla ei ole omakohtaista kokemusta uinninvalvonnasta ja uimahallista työympäristönä.

KOHDEKÄYNNIT

Prosessin aikana uimahallin hetkien toimivuutta on arvioitu kohdekäyntien avulla asiakkaan näkökulmasta. Havaintoja on tehty myös rakenteista, mitoituksesta, arkkitehtuurista, toiminnallisuudesta ja tilojen tunnelmasta.

 

Projektin aikaiset kohdekäynnit on toteutettu:

-Kangasalan uimahalli

-Nokian uimahalli

-Porin uimahalli

-Rauman uimahalli

-Harjavallan uimahalli

-Huittisten uimahalli

-Loimaan uimahalli

IDEOINTI JA HETKITESTAUS

Ideoinnin pohjana on ollut tontin toimintojen sijoittaminen ilmansuuntien ja näkymien mukaan sekä tilojen asemointi optimaalisesti niiden kautta. Kohdekäyntien tuomat havainnot ovat karsineet suunnitelmasta tiettyjä ratkaisuita. Tekoälyä on hyödynnetty omien ideoiden jäsentämisessä. Kun omat ideat kirjoittaa konkreettiseen muotoon ja ulkoinen osapuoli jäsentää niistä selkeän koosteen, tavoiteltu lopputulos kirkastuu.

 

Halutun tunnelman suunnittelussa on käytetty Pinterestin kuvahakua ja eri tahojen ja henkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja. Tilan haluttu tunnelma on luotu valmiiksi ja lähdetty epäkronologisesti purkamaan sitä materiaaleiksi, valaistukseksi, aukotukseksi, näkymiksi, tiloiksi, tilaryhmiksi ja siirtymiksi. Uimahallin eri tiloista on luotu referenssikuvien avulla moodboardit välittämään valmiiden tilojen tunnelmaa.

 

Suunnittelun ja toimivan hetkitehtuurin ytimessä on aina hetkitestaus. Tarkasteluun on otettu yksi tila kerrallaan ja tilan siirtymiä, tunnelmaa ja siellä vietettyjä hetkiä eri käyttäjäryhmien näkökulmasta visualisoimalla on analysoitu hetkitehtuurin toimivuutta. Vilkkaasta mielikuvituksesta ja herkästä empatiakyvystä on suuri apu. 

JULKINEN KESKUSTELU

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kuntalaisten suuntaan avointa ja julkista keskustelua asian ympärillä ei ole käyty. Prosessin aikana on kuitenkin käyty useita keskustelija yksittäisten kuntalaisten kanssa. Eri käyttäjäryhmiin kuuluvia ihmisiä on kohdattu laajalla otannalla: vesikuntoutuksessa käyvää, ikäihmistä, ruuhkavuosia elävää monen lapsen äitiä, liikkumisesteistä.

 

Ennen kaikkea uimahallikokemusten kuuleminen ja käyttäjien hetkien tarkastelu on tuonut laajaa ymmärryspohjaa uimahallin aidosta toiminnallisuudesta eri käyttäjäryhmien kokemana. Aidon läsnäolon ja kohtaamisen kautta on syntynyt vankka pohja suunnittelulle.

JOTAIN EXTRAA

Opinnäytteen suunnitelma sisältää avantohuoneen. Avantouinnin suosio on kasvanut valtavasti viime vuosina ja kylmäaltistuksen (niin ilma kuin vesi) positiivisista terveysvaikutuksia keholle ja hermostolle on entistä enemmän tutkimusnäyttöä. Vannoutuneet avantouimarit liikkuvat huomattavia matkoja avantopaikkojen perässä. Kirjoittamisen hetkellä (maaliskuussa 2026) Turussa sijaitseva Järvelän Pakkasparatiisi on Suomessa toistaiseksi ainoa paikka, jossa avantoelämyksestä voi nauttia kesähelteidenkin keskellä. Eron perinteisiin uimahallien ja kylpylöiden kylmäaltaisiin tuo ilman lämpötila. Aidossa avantokokemuksessa ilman lämpötila on pakkasella, jolloin vesi tuntuu konkarien mukaan ilmaan verraten jopa lämpimältä. Merkonomina halusin haastaa uimahallin perinteistä toiminnallisuutta ja kaupallistaa hallin palveluita laajemmalla säteellä. ”Hyvin voitaisiin heinäkuussa lähteä Tampereelta avantoon Sastamalaan.”

 

Rakennusoikeus on tontilla suuri. Kaupunkikuvallisuuden näkökulmasta samankaltaisten toimintojen sijoittaminen samalle korttelialueelle eheyttää ja selkeyttää kaupunkirakennetta. Rakennuksen toiseen kerrokseen jäi uimahallin ja liikuntatoimen vaatimien tilojen jälkeen käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka hyödynnettiin sijoittamalla muita hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevia tiloja.

 

Fysioterapeuteille haluttiin varata vastaanottotilaa, jotta monipuolinen kuntoutus olisi joustavasti toteutettavissa. Yhdellä vastaanottokäynnillä voitaisiin keskittyä kuntosalilla tehtävään harjoitteluun ja toisella taas allaskuntoutukseen.

 

Vuokrattava tila tuo muuntojoustavuutta hallin palvelutarjontaan, kun hallin luonnetta tukevien yritysten palvelut laajentaisivat uimahallin käyttökokemusta. Esimerkiksi parturin, manikyyrin ja hierontapalveluiden kautta.

SUUNNITELMAN RAKENTUMINEN

Projekti alkoi tontin analysoinnista ja kaupunkikuvallisesta pohdinnasta. Asemakaava määräsi toimintojen summittaisen sijoittumisen tontille ja itse rakennuksen massoittelua L-mallinen rakennusala. Rakennusalan suhde viheralueeseen saneli tiettyjen toimintojen sijoittamista rakennuksen sisällä.

 

Allashuone sijoittui luontaisesti luoteeseen avautuvan viheralueen suuntaan. Tilasta haluttiin helposti navigoitava ja ymmärrettävä suorakaiteen muotoinen kokonaisuus ja näkymiä avattiin runsaasti tasaisen luonnonvalon häikäisemättömään suuntaan.

 

Liikuntahallin toiminnot sijoittuivat rakennusalan koillispuolen L-sakaraan. Mitoitus vastasi ihanteellisesti kenttien vaatimaa tilaa. Aulan sijoittaminen nivelkohtaan oli luonnollinen ratkaisu, jotta yksi kassa pystyy hoitamaan usean toiminnon rahastuksen ja aula toimii eri toimintoihin kulkevan liikenteen solmukohtana.

 

Pukuhuoneet ovat uimahallin siirtymien keskeinen näyttämö. Hetkien toimivuus joutuu koetukselle. Pukuhuoneen voi toteuttaa perinteisenä mallina, jossa miehille ja naisille on eriytetty omat pukuhuoneensa. Toinen toteutusmalli on tehdä unisex-tila, jossa kuljetaan uimapuku päällä ja vaatteiden vaihto tapahtuu erillisissä pukukopeissa.

 

Projektin aikana on käyty paljon puolesta ja vastaan keskustelua juuri pukuhuoneisiin liittyen. Suunnittelussa on aina otettava huomioon sijainti ja kyseisen rakennuspaikkakunnan ”henki”. Sama mikä toimii Tampereen yhdessä kaupungin monista uimahalleista, ei välttämättä toimi pienemmällä paikkakunnalla, jossa on usein perinteisemmät ratkaisut suuremmassa arvostuksessa. Kun asiaa puntaroidaan hetkitehtuurin näkökulmasta, asia on selvä: Molemmat ratkaisut tukevat eri hetkiä.

 

Opinnäytetyön uimahallissa on päädytty hybridimalliin, jossa asiakkaan on mahdollisuus valita perinteinen eri sukupuolille tarkoitettu pukuhuone tai unisex-pukuhuone, joka palvelee erityisesti perheitä, pariskuntia ja muunsukupuolisia. Unisex-tila yhdessä ryhmäpukuhuoneiden kanssa tasaa perinteisten pukuhuoneiden ruuhkautumista kävijäpiikkien aikaan.

 

Sauna on suomalaisessa perinteessä pyhä paikka. Sauna on rauhoittumisen ja lämmittelyn keskus. Yhteissaunoissa yhteisöllisyys on suuressa roolissa, ja saunan lauteilla vietetyt hetket koostuvat sosiaalisista kohtaamisista. Suunnitelmaan haluttiin mahdollistaa eri sukupuolten yhteinen saunominen lisäratkaisulla.

 

Asiakaskuntaa ja käyttäjäryhmän tarpeita simuloimalla hahmoteltiin luontevat sijainnit eri toiminnoille. Eläytymällä pyörätuolinkäyttäjän tilalliseen kokemukseen, hetkien toimivuutta on pystytty tehostamaan ja huomioimaan rakennuksen rajoittuneimmatkin käyttäjät.

 

Riittävää mitoitusta on pidetty koko suunnittelun lähtökohtana. Rakennuksen tilojen on taivuttava myös tulevaisuudessa mahdollisesti kasvavaan tarpeeseen ja oltava muuntojoustavia.

 

Huollon ja siivouksen näkökulmasta ratkaisuja on pyritty tekemään tehokkuutta korostavalla tavalla. Kulut on pidetty järkevinä ja materiaalit helposti huollettavina.

EREHDYKSEN KAUTTA

Opinnäytetyö on tehty pitkälti yrittämisen, erehdyksen ja uudelleen yrityksen taktiikalla. Tämä työtapa kuitenkin luo varmuutta tekemiseen, kun toimivaan ratkaisuun on päästy poissulkemalla toimimattomia. Perusteluille syntyy vankempi pohja, miksi tietyt ratkaisut on tehty ja toiminnallisuutta on todella haastettu.

SUUNNITTELUIDEOLOGIANI

Rakennussuunnittelijan on hienovaraisesti välitettävä omaa arvopohjaansa suunnitelman kautta. Oman identiteetin vahvistaminen suunnittelijana vaatii hyvää itsetuntemusta ja kykyä ajatella ratkaisuja monesta eri näkökulmasta.

HETKET JA HETKITEHTUURI EDELLÄ

Ajattelen, että elämä koostuu hetkistä. On hetki, kun saavut uimahalliin. Hetki, kun kaivat eläkeläiskorttia kassalla. Hetki, kun istut ystävän kanssa kahvilla. Hetki, kun sullot toppatakkia pukukaappiin. Hetki, kun kävelet märkänä altaalle lasta kädestä kiinni pitäen. Hetki, jolloin saunottelet uinnin jälkeen ja päädyt keskustelemaan entuudestaan tuntemattoman henkilön kanssa. Hetki, kun istahdat pyyhe päällä odottamaan jälkihien laantumista.

 

Jokainen on ollut taatusti hetkessä, joka ei ole toiminut. Valaistus on saattanut olla liian häikäisevä tai kulkeminen tilasta toiseen tuntunut hankalalta.

 

Suunnittelussa sydämen asia on toimiva ”hetkitehtuuri”. Hetkitehtuurissa on kyse simuloida rakennuksen tulevien käyttäjien hetkiä rakennuksessa ja suunnitella ratkaisut tukemaan hetkein toimivuutta. Intohimoni on, miten arkkitehtuuri kohoaa hetkiemme ympärille tehden niistä vielä vähän parempia, toimivia. 

LESS IS MORE

Kuuluisa lausahdus, jonka nimeen vannon suunnittelussa. Vaatii hyvää itsetuntemusta voidakseen keskittyä olennaiseen ja karsia ylimääräinen pois. Minimalistiset, harkitut ja perustellut ratkaisut eivät monesti tarkoita korkeita kustannuksia. Ainoastaan vaivan suunnitella ne. Uskon, että rakennukset ja tilat toimivat, kun niissä on keskitytty olennaiseen ja karsittu turha aivoja alitajuisesti kuormittava häly pois.

KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI

WHO määrittää terveyden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osatekijän summana. (World Health Organization, WHO 1948). Itse uskon, että terveys on kokonaisuus, jossa yhtä ei voi suunnitella ilman toista. Liikuntapaikkana uimahalli nähdään usein vain fyysisen terveyden ylläpidon suorituspaikkana.

 

Neuroarkkitehtuurin näkökulmasta psyykkinen hyvinvointi nousee keskiöön. WHO jakaa sosiaalisen terveyden vielä neljään osatekijään; yhteys itseen, yhteys toisiin, yhteys hetkeen ja yhteys pyhään. Suunnitteluratkaisuilla voidaan tukea tilan tulevien käyttäjien kohtaamisia, mikä lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa hyvinvointia.

TERVEET, KESTÄVÄT MATERIAALIT JA KUSTANNUKSET

Rakentaminen on aina kallista. Sen tulisi olla vastuullista ja järkevää. Verovaroja ja luontoa säästävää. Vietämme noin 90 % ajastamme sisätiloissa, joten rakennusten ja toimivien sisätilojen suunnittelu korostuu kokonaisvaltaista hyvinvointia mitattaessa. Jos hermostomme kokee tilat miellyttäviksi, se tukee hyvinvointia.

 

Itse rakenteillakin on merkitystä. Terveelliset ja turvalliset rakennusmateriaalit ovat ensisijaisen tärkeitä. Sisäilman on oltava käyttäjänsä terveyttä tukevaa. Kiertotalouteen ja materiaalien kierrätettävyyteen on kiinnitettävä huomiota ja suosittava hiilipäästöiltään vähäisiä materiaaleja tarkoituksenmukaisuus edellä.

HAKESUUNNITELMA

Erillistä hankesuunnitelmaa opinnäytteen osana ei ole tehty, vaan on käytetty Sastamalan kaupungin uimahallin hankesuunnitelmaa viitteellisenä ohjeena kuntalaisten toiveista tiloihin ja toimintoihin liittyen.

Oma haaveeni olisi ollut simuloida oikeaa rakennusprojektia ja kohdata kuntalaisia yleisötilaisuudessa henkilökohtaisesti. Kuitenkin kaupungin rakennushankkeen käynnistymisen takia varjoprojektini liiallinen mainostaminen olisi saattanut aiheuttaa sekaannusta, joten luovuin ajatuksesta.

MITOUTUS

Uimahallin mitoituksessa vuotuinen kävijämäärä saadaan laskentakaavalla: Kunnan asukasluku x 6. Sastamalan asukasluvulla (kesäkuu 2025) tämä tarkoittaa 23 497 asukasta x 6 = 140 982 asiakasta.

 

Mitoitusta laskettaessa on käytetty lisäksi RT-tietokannan Excel-pohjaista hanketyökalua, RT-103727 Uimahallihankkeen hanketyökalu, alustavaan laajuuden ja kustannusten arvioimiseen. Hanketyökalun mukaan vuosittainen uimarien kävijämäärä 100 000–150 000 asiakkaalla vaatii allasvesineliötä 500–700 m² ja pukukoppien tarve on 200-280kpl. Kustannusarvioksi ohjelma laskee uimahallille 13,2–18,5 milj.€.

ALTAIDEN MITOITUS

Uima-altaiden mitoitus sisältää tiettyjä ohjeistuksia. Kuntouintialtaassa maksimihenkilömäärien mitoitus on 1hlö/ 6 m², muissa altaissa 1 hlö/ 3 m². Opinnäytetyön kuntouintialtaan maksimihenkilömäärä on 67 henkilöä ja muiden altaiden 126 henkilöä.

 

Uimahallin aktiivisimmat käyttäjäryhmät ovat lapset ja vanhukset. Uimataito on ensiarvoisen tärkeä taito oppia lapsuudessa, ja uimakoulujen järjestäminen uimahallissa tulisi olla kunnan tarjoama peruspalvelu. Puhelinkeskustelu Jukka Majan kanssa vahvisti ajatuksen, että ohjekorttien mitoitusohjeet ovat ainoastaan vähimmäisvaatimuksia ja suunnittelijan on varmistettava toiminnallisuuden toteutuminen tiukkojen neliövaateiden sijaan. Maja on arvostettu asiantuntija ja pitkän linjan ammattilainen uimahallien rakennushankkeissa.

 

Erityisesti lastenaltaat tulisi suunnitella riittävällä mitoituksella ja toiminnallisuudeltaan toimivaksi ja muuntojoustaviksi erilaiset tilanteet huomioiden. Sellaisia ovat esimerkiksi uimaopetuksen vaatimat allasvaraukset ja muu samanaikainen käyttö. Suunnitelmassa tilaohjelma ylitettiin lasten altaiden osalta muuntojoustavuuteen vedoten.

TILAOHJELMA

Opinnäytetyössä on hyödynnetty RT-103059 Uimahallien suunnittelu -ohjekortin valmista 120 000 vuosikävijän tilaohjelmaesimerkkiä.

AHON TILAOHJELMA

Opinnäytetyön hypoteesissa Vinkin urheiluhallin (osoite: Ahertajankatu 33, 38250 Sastamala) toiminnot siirtyvät uimahallin kanssa samaan rakennukseen Iisan pellolle. Sastamalan kaupungin liikuntapaikkamestari Jari Aholta 2025 saatu ohjeellinen tilaohjelma on toiminut liikuntapalveluiden toimintojen mitoituksen perustana. Kokonaisuuteen sijoitetaan liikuntahalli, kuntosali, tatami sekä liikuntapalveluiden toimisto- ja taukotilat.

MUUT TOIMINNOT

Rakennuksen toiseen kerrokseen on sijoitettu lisänä muita hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevia tiloja, jotka sopivat luonteeltaan muun rakennuksen toimintoihin.

 

Tiloja ovat:

-Tanssisalit

-Fysioterapian vastaanottotilat

-Vuokrattavat tilat

-Kuntalaisille varattavat työskentelytilat 

MAAPERÄ JA TULVAT

 Maaperä Iisan pellolla on pääosin savea. Kantava maaperä on asemakaavamuutoksen yhteydessä 2022 suoritettujen kairausten perusteella 2–4 metrin syvyydessä rakennusalan kohdalla. Perustustavaksi voidaan käyttää maanvaraista perustamistapaa, jos maaperää esikuormitetaan tai massanvaihto tehdään savikerroksen alapintaan asti ja painumaerot on huomioitu.

Maaperäkartta. Kuva: Sastamalan kaupunki

Uimahallin allastekniset tilat vaativat korkeutta 4200 mm. Suunnitelmassa esteettömyys on toteutettu allashuoneen ja pukuhuoneiden ollessa maantasossa, yhdessä kerroksessa, joten tekniset tilat sijoitetaan kellariin. Suurilta massanvaihdoilta säästytään, kun kellarin syvyys vastaa valmiiksi kantavan maaperän syvyyttä. Kellari ei kata koko rakennusta, joten massanvaihtoja joudutaan silti toteuttamaan rakennusta perustettaessa.

 

Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut ongelmia enenevissä määrin ja suunnittelussa on huomioitava tulevaisuuden ilmasto. Suomi kuuluu sadekertymäalueeseen ja julkisivuja rasittavien viistosateiden määrä on kasvanut. Vuotuisten keskilämpötilojen nousu on aiheuttanut myös sen, että nollan asteen molemmin puolin sahaavat lämpötilat ovat yleistyneet. Jäinen maa ei kykene imemään kaikkea kosteutta ja hulevesiverkosto kuormittuu. Imeyttäminen tontilla nousee avainasemaan hulevesipainantein ja paikoitusalueelle on suunniteltava hulevesien imeyttämistä edistäviä ratkaisuita ja minimoitava läpäisemättömien pintojen laaja käyttö. Laajuudeltaan suuren rakennuksen kattopinta-alaa on myös järkevää hyödyntää hulevesien viivyttämisessä.

Rakennettavuusselvitys. Kuva: Sastamalan kaupunki

Uimahalli on kallis investointi kaupungilta ja rakennukselle on tavoiteltava pitkää käyttöikää. Tontin valinnassa on huomioitu tulvariski vieressä virtaavan Rautaveden näkökulmasta. ELY-keskus on määrittänyt 2022 alimman perustamissyvyyden N2000 +58,70 m korkeuteen rautaveden rannalla +mahdollisesta aaltoilusta johtuva lisäkorkeus.

Tulvakartta. Kuva: Sastamalan kaupunki

Iisan pelto ei kuulu tulvariskialueelle, eikä se ole Rautaveden välittömässä läheisyydessä. Tontin maanpinta on N2000 +61,00 m korkeudella. Suunnitelmassa korkoihin on lisätty varmuutta tulevaisuuden ilmasto huomioiden.

TONTTIANALYYSI

Opinnäytetyön tontiksi valitun Iisan pellon tonttianalyysissä on analysoitu näkymiä, kaupunkikuval-lisuutta, maaperän ominaisuuksia, valaistusolosuhteita ja ilmansuuntia. Tontin koko on 20 046 m² ja rakennusoikeutta on 8000 kem².

Rakennusalasta katsottuna koilliseen ja luoteeseen aukeaa hyvät näkymät viheralueen suuntaan. Luonnonvalo viheralueen suunnasta on tasaista eikä häikäise.

NÄKYMÄT

Näkymä tontille on haluttu pitää avoimena etelän suuntaan ja rakennusmassa on koottu kuin raamiksi pohjoisnurkkaan viheralueen suuntaisesti. Luonteva sisäänajo on tontin itäpuolella ulkokentän pohjoispuolelta. Paikoitusalue sijaitsee keskellä tonttia ja luo yhteyden avoimen näkymän kautta lounaispuolella tontin suuntaisesti kulkevan Tampereentien suuntaan.

AURINGON KULKU JA ILMANSUUNNAT

Sastamalan leveysasteilla aurinko nousee vuoden pisimpänä päivänä 21.6. kello 03:47 koillisesta (31°) laskien 23:13 luoteeseen (329°) ja vuoden lyhimpänä päivänä 21.12. kello 09:44 kaakosta (143°) painuen mailleen 15:08 lounaaseen (217°) (Timeanddate.com 2026).

 

Auringon kierto on merkittävä aukotuksia suunniteltaessa suoran häikäisyn minimoimiseksi sekä aurinkopaneelien ja IV-konehuoneiden sijoituksessa. Seinille asennetut paneelit ovat talviaikaan hyötysuhteeltaan parempia. Rakennuksen laaja kattopinta-ala on myös järkevää hyödyntää aurinkoenergian tuottamiseen paneelein.

Iisan pelto sijaitsee pohjoiseen viettävällä paikalla. Etelän suunnassa tonttiin nähden korkeammalla kasvaa runsaasti iäkästä puustoa, mikä estää matalassa kulmassa paistavan auringonvalon lankeamisen tontille.

ANALYYSI ILMANSUUNNITTAIN

Alla olevaan analyysiin on koottu tiivistetysti ilmansuunnittain ryhmiteltynä havainnot näkymiin, luonnonvaloon, liikenteeseen, kaupunkikuvallisuuteen, toimintojen sijoittamiseen, aukotukseen ja julkisivujen kulutukseen liittyen.

 

Pohjoinen: Rakennusala viheralueen kainalossa

Koillinen: Rakennusalan toisen L-sakaran pitkä sivu. Sopiva ilmansuunta aukottamiselle, hyvät näkymät viheralueen suuntaan. Valo tasaista, ei häikäisyä. Julkisivut eniten sateelta ja tuulelta suojassa.

Itä: Avautuu kuvitteellisen Vammalantien jatkeen suuntaan. Luontainen suunta tontille ajolle. Aamun pehmeän valon suunta. Tontti maisematilaltaan avoin tähän suuntaan.

Kaakko: Rakennusalan pääjulkisivu. Kirkas häikäisevä aurinko. Ei suoraa aukotusta allashuoneeseen/liikuntahalliin.

Etelä: Auringon korkein kulma. Ulkokenttä eteläkulmassa. Rakennusala muodostaa reunuksen parkkipaikalle. Avoin maisemayhteys paikoituksen ja matalan, laajan ulkokentän kautta. Ei aukotusta allashuoneeseen/liikuntahalliin häikäisyn ja levänmuodostuksen takia. Julkisivujen lämpökuorma ja auringon säteilystä johtuva rasitus kovaa.

Lounas: Tontin pisin sivu Tampereentien suuntaisesti. Kaupunkikuvallisesti oltava informatiivinen julkisivu: ”Tässä on uima- ja liikuntahalli”. Avoin maisemayhteys, paikoitus jäsentyy luontevasti katutilan jatkeeksi tontin puolella. Aurinko intensiivinen, ei aukotusta allashuoneeseen/liikuntahalliin häikäisyn ja levänmuodostuksen takia. Julkisivuilla kovin saderasitus.

Länsi: Viheralue luo puskurivyöhykkeen viereisen korttelin asuinalueen ja uimahallin tontin välille jäsentäen toimintoja. Auringon laskun lämpimät sävyt.

Luode: Minimaalinen häikäisy, hyvä suunta aukottaa allashuoneen suuntaan. Rakennusala tervehtii viheraluetta luoden luontoyhteyden sisätilojen jatkoksi. Luontainen suunta allashuoneelle. Hyvä suunta myös IV-koneiden ilmanotolle. Julkisivut ovat vähemmällä rasituksella.

VALMISTA

Latasin tiedostot Wihi-palveluun ja painoin "lähetä" painiketta. Neljän vuoden rupeama sai päätöksensä. Olo on kevyt, miltei tyhjä.

Tulen esittelemään valmiin tuotoksen täällä. Toisin sanoen jaan opinnäytetyön raportin otsikoiden alle osiin, jotta niitä on helpompi lukea. Myöhempänä blogiin tulee vielä linkki Theseukseen, josta koko raportti on ladattavissa ja luettavissa.