12/19/2024

LIIKENNE

Marjatta siemaisee viimeisen kulauksen kahvistaan ja vilkaisee kelloa. Hän on sopinut treffit uimahallille Tellervon kanssa aamu-uinnille kahdeksaksi ja autolla matkaan kuluu kymmenisen minuuttia. Marjatta heittää illalla valmiiksi pakkaamansa uintikassin pelkääjän paikalle ja lähtee pihasta. Liikenne muuttuu ruuhkaisemmaksi, mitä lähemmäs keskustaa tullaan. Kaupungintalo jää vasemmalle ja kello lyö kohta kahdeksan. Sylvään risteyksen kohdalla Marjatan sydän pomppaa kurkkuun. Märän asfaltin pimeästä massasta Yariksen eteen ilmestyy mustiin pukeutunut yläkoululainen pyörällään kuin tyhjästä. Nuorukainen pelastuu, mutta uimakassi on lentänyt nopean jarrutuksen voimasta penkin jalkatilaan. Kestää hetki, että syke tasaantuu.


Vammala Sastamalan asukastiheydeltään merkittävimpänä keskittymänä on luonnollinen sijainti koko kaupunkia (ja toivottavasti ulkopaikkakuntalaisiakin) palvelevan uimahallin rakennuspaikaksi. Sastamalaa voisi moni isommassa kaupungissa asunut luonnehtia melkoiseksi periferiaksi, jonka asukkaat ovat vannoutunutta autokansaa. Eihän täällä paikallisliikenne suhaa harvase minuutti. Siksi julkisessa rakentamisessa on tärkeää saavutettavuus omalla kulkuneuvolla ja riittävä paikoitus. Jokainen paikkakuntalainen tietää Sylvään risteyksen ruuhkaisuuden klo 8 ja 14 maissa. Äitinä en toivo lisääntyvää liikennettä yläkoulun välittömään läheisyyteen, vaarallinen se on jo nyt.


Teiden leveyksiä. Sylvää violetti, Iisa punainen. Nuolilla merkattu saapuva liikenne.


Rannassa luikerteleva Rautavedenkatu luo vaikutelman rauhaisesta rantabulevardista. Liikennettä on selkeästi koitettu minimoida sikaanien avulla, mikä on ymmärrettävää, sillä ranta on suosittu kävelyreitti ja kirkkoa lähestyttäessä kadunvarsipaikoitusta löytyy kadun kummaltakin puolelta. Lisäksi ovathan autottomat kävelykadut nouseva suuntaus yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta. Sylvään rannassa tontille johtava Kilpinokankatu on leveydeltään vain 4m, mikä luo vaikutelman sivukadusta. Kulku tontille on ahdas ja kaupunkikuvallisesti ei kovin keskeinen.


Liikenteellisiin syihin perustuen opparini uimahallin tontiksi valikoituu Iisan pelto. Tontti sijaitsee sopivasti kolmen suunnan solmukohdassa; Tampereentien, keskustan ja Prismalta tulevan liikenteen. Alueen katuverkolla on hyvä välityskyky. Tampereentie on leveydeltään 6,5m, Vammalantie Prisman suunnasta 5m.  Iisan pellon asemakaava-muutoksessa risteykseen on suunniteltu kiertoliittymä, mikä lisäisi entisestään liikenteen sujuvuutta. Ruuhka-aikana Prisman suunnasta on hankalaa kääntyä keskustaan päin ja rahoitusta kiertoliittymän toteutukseen voisi olla mahdollista saada väylävirastolta.


Havainnekuva uimahallista Iisan pellolla. Kuva: Sastamalan kaupungin päätöksentekoaineisto.


Uimahallin tulee myös olla helposti saavutettava kävellen ja pyörällä kuljettaessa. Iisan pellolle on mahdollista toteuttaa reilun levyinen kevyenliikenteenväylä useammasta suunnasta. Välitön läheisyys vanhusten asumisyksiköiden kanssa luo toivottua hyvinvointisynergiaa. Vesiliikunta saattaa olla monelle ikääntyneelle (ja usein myös ajokortittomalle) ainoa liikkumismuoto. Lisäksi Varilan alueen uudella kaavoituksella lapsiperheiden määrä on lisääntynyt ja lapsiperheet muodostavat merkittävän käyttäjäryhmän uimahallille.


Koululaiset käyttävät uimahallia opetussuunnitelmansa puitteissa joka tapauksessa sijainnista riippumatta. Sylvään koulun oppilaille Iisan pelto on jopa lähempänä Hopun urheilupuistoa, jossa liikuntatunteja osaksi järjestetään. Vareliuksen koulun suunnasta Iisan pelto on kävellen pienempien lasten saavutettavissa. Suuri osa koululaisista kuitenkin kuljetetaan uimaan bussilla, joten saattoliikenteen on oltava toimivaa.


Palaamme siis taas autoliikenteeseen, jonka suunnittelussa tilantarve on kevyempää liikennettä suurempaa. Tämä onkin juuri opparini kannalta huomionarvoinen asia, sillä toimiva liikenne on yksi suunnittelun lähtökohdista. Tiedän ihmisiä, jotka jättävät menemättä tiettyihin paikkoihin, jos kokevat arkoina autoilijoina liikenteen liian haastavana. Myös lähempänä asuvat valitsevat helposti varsinkin talviaikaan oman auton ja paikoituksen viemään tilaan on varauduttava. Liikenteen tulee olla toimivaa ja turvallista, jotta se omalta osaltaan houkuttelee mahdollisimman paljon eri käyttäjäryhmien edustajia käyttämään kallista investointia.


TULVA

Ylen uutisointia 26.11.2024

 

Säätiedotusta vilkaistessa, mieleeni muistuu kuukauden takainen tulviva Vammala. Lähiaikoina yhteiskunta on saanut todistaa ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomia ikäviä luonnonilmiöitä. Tulvat ovat yksi niistä. Sahaava nollakeli Etelä-Suomessa talviaikaan. Maaperä on veden kyllästämä, ellei jäätynyt ja hulevesiverkosto alimitoitettu. Lunta sataa taivaalta, mutta se pyrkii nestemäiseen olomuotoonsa pakkasen puuttuessa. Vesi on siellä, missä sen ei toivoisi olevan.

 

Sastamala kuuluu Kokemäenjoen tulvariskialueeseen. Ei toki niin hälyttävään verrattuna Poriin tai Huittisiin, jotka ovat luokitukseltaan merkittäviä. "Kun tulvat otetaan rakentamisessa ja kaavoituksessa huomioon, voidaan ehkäistä ennalta uusien tulvariskikohteiden muodostumista."- Kokemäen vesistöalueen tulvariskien hallinta-suunnitelma, 2022-2027. 

Tulva-aluekartta, vesitulva 1/100 v. Oranssilla Sylvää, punaisella Iisa. 

 

"Suunnittelualue ei sijoitu tulvariskialueelle ja sen maanpinnan korkeus on yli N2000 +60.00 m. Uimahallin tontti sijoittuu alimmillaankin n. + 61,00 m korkeudelle. Rautavedellä alin rakentamiskorkeus ELY-keskuksen mukaan (2022) olisi N2000 +58,70 m + mahdollinen aaltoilusta johtuva lisäkorkeus. Aaltoiluvaraa ei ole tarvetta määritellä kaavamuutosalueelle, sillä se sijoittuu kauas rannasta. " - Iisan pellon asemakaavamuutos selostus, 2022


Haluan ottaa suunnittelussa huomioon pitkän käyttöiän. Tulviminen on huomioitava varsinkin vesistöjen tuntumassa. Tämän vuoden puupalkinnon voittaneessa Katajanokan Laiturissa on otettu ilmaston lämpenemisen seuraukset ja veden pinnan kohoaminen tulevaisuudessa huomioon. Muistan vuoden takaisesta Stora Enson kehityspäällikön puheenvuorosta maininnan lattiapinnan korosta, joka oli tulevaisuuden merenpinnan korkoa silmällä pitäen suunniteltu metriä korkeammaksi, kuin tämän hetken valossa olisi tarpeellista. Mielestäni Katajanokan Laituri on esimerkillinen rakennuskohde, jossa rakennus on ajateltu pitkälle tulevaisuuteen käyttöikänsä mukaisesti ja piirretty sen pohjalta.